Muita heikommin menestyvät oppilaat kertovat käyttävänsä digitaalista teknologiaa koulussa useammin kuin muut oppilaat. Digitaaliset tehtävät voivat hyödyttää myös nopeasti etenevien oppimista.
Digitaalista teknologiaa käytetään suomalaisissa yläkouluissa vähän, käy ilmi koulutuksen digitalisaation vaikutuksia tutkineen DigiVOO-tutkimushankkeen ensitulosraportista.
Sen mukaan digitaalisen teknologian käyttö on kouluissa melko yksipuolista: tiedonhakua, tiedon muokkaamista ja tallentamista. Tutkimuksen mukaan oppilaat ovat harvoin aktiivisia toimijoita digitaalisuuden hyödyntämisessä oppitunneilla.
– Digiloikasta on ollut paljon puhetta, on ajateltu, että pedagogiikka muuttuisi mukana. Jossain määrin tapahtuu edistyneempää digitaalisuuden hyödyntämistä. Esimerkiksi robotiikan tai lisätyn todellisuuden hyödyntäminen on minimaalisen pientä. Käytännössä kouluissa tehdään Powerpoint-esityksiä, tallennetaan tiedostoja, haetaan netistä tietoa, listaa professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.
Tehostettua tai erityistä tukea saavat, ulkomaalaistaustaiset ja heikommin menestyvät oppilaat kertovat käyttävänsä digitaalista teknologiaa koulussa useammin kuin muut oppilaat. Digitaalisen teknologian käyttö ja oppimistulokset näyttävät olevan negatiivisesti yhteydessä toisiinsa, mutta yhteys selittyy sillä, että digitaalisuutta käytetään kouluissa eriyttämisen apuvälineenä. Digitaalisuus ei tutkimuksen perusteella heikennä oppimistuloksia.
Digitalisaatio mahdollistaa oppimisen ja arvioinnin eriyttämisen monipuolisemmin kuin perinteisiä materiaaleja käytettäessä. Tämä voi lisätä oppilaiden motivaatiota. Tehtäväympäristöt voidaan suunnitella tarjoamaan jokaiselle oppilaalle sopivantasoisia haasteita siten, että tehtävät joko helpottuvat tai vaikeutuvat osaamisen mukaan. Tämä auttaa tukea tarvitsevien lisäksi myös nopeasti eteneviä.
– Tuloksien perusteella voidaan ajatella, että digitaalisuutta hyödynnetään eriyttäessä opetusta tukea saaville ja oppilaille, jotka eivät puhu koulun opetuskieltä kotikielenään, sanoo professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.
– Esimerkiksi arviointitehtävä voi alkaa samanlaisena kaikille. Ne jotka osaavat, saavat vaativampaa tekemistä. Jos tehtävän tekeminen ei suju, tulee tehtäväksi helpompaa, yritetään löytää osaamisen yläraja, Vainikainen antaa esimerkin.
Opettajat kertoivat hyödyntävänsä digitaalista teknologiaa opetuksessaan erittäin vähän. Perustaitoja vaativaa digitaalista teknologiaa, esimerkiksi oppimispelejä, hyödynnettiin opetuksessa noin kerran kuussa.
– Digiloikan loppuun saattaminen vaatisi opettajien omien digitaitojen tukemista, toimivien käytäntöjen aktiivista jakamista ja lisää tutkimusta digitaalisen teknologian käyttöönoton ja käytön mahdollisuuksista, toteaa tiedotteessa professori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä. Sitä varten kerättiin valtakunnallinen pitkittäisaineisto 7.–9. - luokkalaisilta 83 koulusta eri puolilta Suomea vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi hyödynnettiin kyselyaineistoja, havainnointi- ja haastatteluaineistoja sekä aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä aineistoja.
Lue lisää:
Mitä eväitä pitäisi pakata tiedonnälkäisen koululaisen digireppuun?
