Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Suomen ensimmäistä revontulia tutkivaa satelliittia rakennetaan Lapissa: ”Revontulet ovat visuaalinen merkki avaruuden tapahtumista”

Sodankylän geofysiikan observatorio valmistelee Lapin avaruusohjelman ensimmäistä satelliittia, joka laukaistaan aikaisintaan vuonna 2024.

Avaruuden ilmiöiden vaikutukset tuntuvat voimakkaasti napa-alueilla. Revontulet kuvattuna Lapissa vuonna 2019. Kuva: Vesa Vaarama

Sodankylän geofysiikan observatorio SGO valmistelee parhaillaan LappiSat-avaruusohjelman ensimmäistä satelliittia.

– Se on Suomen ensimmäinen magneettista ympäristöä ja revontulia tutkiva satelliitti, kertoo observatorion johtaja, avaruusfysiikan professori Eija Tanskanen.

Hän sanoo, että arktinen polaarialue on maailmanlaajuisesti keskeinen paikka avaruusfysiikan tutkimukselle, koska kaikki avaruuden ilmiöiden vaikutukset tuntuvat voimakkaasti napa-alueilla.

– Avaruus on tavallaan kytkeytynyt tälle vyöhykkeelle, ja revontulet on visuaalinen merkki avaruuden tapahtumista, luonnehtii Tanskanen.

LappiSat-1 -satelliitin suunnittelu alkoi viime vuonna, ja ensimmäisiä osia on jo rakennettu. Satelliitti tuo arvokasta tietoa avaruusolosuhteista ja yläilmakehässä olevista häiriöistä.

Kun Sodankylän observatorion muut mitta- ja havaintolaitteet tarkastelevat yläilmakehää ja revontulia alhaalta päin, satelliitti antaa tietoa ylhäältä päin ja tuo havaintoja uudesta näkökulmasta.

Tieto auttaa turvaamaan yhteiskunnan toimintoja

Uuden tutkimussatelliitin tuottama tieto auttaa pitämään yllä muiden satelliittien teknisiä järjestelmiä, joiden toimivuudesta yhteiskunta on yhä enemmän riippuvainen.

– Monet asiat riippuvat siitä, että satelliitit toimivat hyvin, ja ne saadaan toimimaan hyvin, kun tunnetaan se ympäristö. Meidän täytyy tuntea aurinkomyrskyt, geomagneettiset häiriöt ja erilaiset aallot, jotta pystymme suojaamaan näitä järjestelmiä.

Koska avaruuteen menevien laitteiden kokoaminen vaatii täysin pölyttömän ympäristön, kevättalvella avaruuslaboratorioon valmistuu erityinen ultrapuhdastila. Pöly elektroniikassa voisi pahimmillaan vaurioittaa instrumentin käyttökelvottomaksi sen päästessä avaruuteen.

Puhdastilan valmistuttua päästään satelliittia varsinaisesti rakentamaan ja kokoamaan. LappiSat-1 laukaistaan 500–600 kilometrin korkeuteen polaariradalle aikaisintaan vuonna 2024.

Pitkäjänteisen, laadukkaan havaintotoiminnan lisäksi Sodankylässä on perinteisesti ollut tärkeää olla mukana kehittämässä uutta, sanoo avaruusfysiikan professori Eija Tanskanen, joka on observatorion 13. johtaja. Kuva: Elina Ervasti

Tanskasen mukaan satelliitteja on luvassa tulevaisuudessa lisääkin. Kustannukset ovat aiemmasta laskeneet huomattavasti, ja nyt satelliittien suunnittelu ja rakentaminen on mahdollista myös keskisuurille yliopistoille.

Satelliitit ovat ratkaisevasti pienempiä kuin aiemmin. Esimerkiksi ensimmäisen Lappi-satelliitin tarvitsema tekniikka mahtuu noin kymmenkiloiseen, kuuden maitopurkin kokoiseen yksikköön.

Pitkäjänteinen työ sai tunnustuksen

Sodankylän geofysiikan observatorio pitkäaikainen, tasalaatuinen havainto- ja tutkimustyö sai tunnustuksen, kun Euroopan Fyysikkoseura nimesi yli sata vuotta toimineen observatorion historiallisesti tärkeäksi paikaksi. Palkintolaatta julkistettiin torstaiaamuna Sodankylän Tähtelässä.

Suomalainen Tiedeakatemia perusti Sodankylän geofysiikan observatorion vuonna 1913 kehittämään ja ylläpitämään geofysiikan pitkäaikaisia havaintoja, tutkimaan geo- ja avaruusympäristöjen muutosta sekä koordinoimaan kansainvälisiä avaruustehtäviä Suomessa.

Nykyään observatorio toimii Oulun yliopiston alaisena valtakunnallisena erillislaitoksena ja hoitaa kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia tehtäviä. Tärkeimpiä vastuita ovat edelleen jatkuva geomagneettinen havaintotoiminta sekä avaruus- ja geoympäristöjen ympärivuorokautinen seuranta ja siihen liittyvä tutkimustyö.

Sodankylän observatorion saama tunnustus on ensimmäinen Suomessa. Muualla Euroopassa tunnustus on annettu kouralliselle organisaatioita. Kuva: Elina Ervasti

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 9.12. kello 23 saakka.