Haavisto: Tulevaisuudessa tarvittaneen lisää aseapupaketteja Ukrainalle
Haavistolta kysytään Saksan ja Puolan kanssa käytävistä keskusteluista Leopard-panssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan.
Haaviston mukaan taistelupanssarivaunujen lähettämisessä menee jokin aika. Haavisto sanoo, että Puola ja Saksa käyvät keskusteluja niiden lähettämisestä ja pyrkivät saamaan kasaan riittävän paketin, joka sisältää myös muun muassa koulutusta. Haavisto sanoo, että Suomi haluaa olla osa näitä keskusteluja.
Haaviston mukaan tulevaisuudessa voidaan tarvita lisää aseapupaketteja Ukrainalle.
Haavisto: Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten ratifiointi nyt Turkin käsissä
Yle kysyy, onko Suomen, Ruotsin tai Naton puolelta mahdollisesti odotettavissa aloitetta Suomen ja Ruotsin Nato-prosessien erottamiseksi.
Billströmin mukaan Turkin päätös on Turkin päätös. Billström ei kommentoi Suomen Nato-hakemusta.
Haaviston mukaan Ruotsin ja Suomen Natoon etenemimen on laillisesti selkeä asia – mailla on kaksi eri hakemusta, mutta hakemusten jättämisen ajankohta oli koordinoitu. Haaviston mukaan ratifiointi on nyt Turkin ja Unkarin käsissä.
Haavisto: Puheet Suomen Nato-jäsenyydestä ilman Ruotsia spekulatiivisia
Haavistolta kysytään, onko Suomi valmis liittymään Natoon ilman Ruotsia.
Haavisto sanoo, että asiaan on lähes mahdotonta vastata, koska kaikki tähän liittyvä on spekulatiivista.
– Emme ole nähneet ratifiointiprosessia vielä, Haavisto sanoo.
Billström: Ei ole Ruotsin asia kommentoida Suomen Nato-hakemusta
Billströmiltä kysytään, vaikuttaisiko Suomen mahdollinen eteneminen Natoon ennen Ruotsia vaikuttaa maiden suhteisiin. Billström vastaa, ettei ole hänen asiansa kommentoida Suomen Nato-hakemusta. Hän sanoo, että Suomella ja Ruotsilla on hyvää yhteistyötä Nato-prosessissa.
Billströmiltä kysytään myös, ymmärtääkö hän Suomen asemaa tilanteessa, jossa Suomen Nato-jäsenyys ratifioitaisiin ennen Ruotsia huomioiden Suomen itäraja. Billström sanoo, että Turkin ratifiointiprosessi on Turkin asia. Billströmin mukaan on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenevät Natoon yhdesssä. Hän kuitenkin sanoo, että molemmilla mailla on myös ymmärrettävästi omat intressit Natoon etenemisessä.
Billström: Suomi ja Ruotsi haluavat olla läheisiä liittolaisia myös Natossa
Myös Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström esittää surunvalittelunsa maanjäristyksen uhreille Turkissa ja Syyriassa. Billströmin mukaan Ruotsi tekee EU-puheenjohtajamaana parhaansa koordinoidessaan apua.
Billström kertoo, että Suomi ja Ruotsi jatkavat tiivistä kommunikaatiota maiden Nato-prosessiin liittyen ja haluavat olla läheisiä liittolaisia myös Naton sisällä.
Billström sanoo, että Ruotsi haluaa olla aktiivinen osa Naton yhteistä puolustusta. Billströmin mukaan Suomi ja Ruotsi tulevat vahvistamaan Natoa.
Haavisto toivoo Suomen ja Ruotsin nousevan Natoon Vilnan huippukokoukseen mennessä
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) aloitti tiedotustilaisuuden ilmaisemalla surunvalittelunsa Turkin maanjäristyksen uhreille ja näiden perheille.
Haaviston mukaan asialistalla olivat muun muassa Ruotsin tuore EU-puheenjohtajuus. Haaviston mukaan EU on suoriutunut hyvin Ukrainan tukemisessa sekä sotilaallisesti että Venäjän-vastaisten pakotteiden kautta.
Lisäksi pöydällä oli Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi. Haaviston mukaan Unkarin parlamentin odotetaan käsittelevän Nato-ratifiointia helmikuussa, mahdollisesti helmikuun lopulla.
Haaviston mukaan on hyvin tärkeää, että sekä Suomen että Ruotsin Nato-prosessi on käynnissä. Ulkoministeri sanoo toivovansa, että sekä Suomi että Ruotsi ovat Naton jäseniä Vilnan Nato-huippukokoukseen mennessä heinäkuussa.
Haavisto sanoo, että Suomi ja Ruotsi ovat huomioineet Turkin turvallisuushuolet. Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin jäsenyydet tulevat vahvistamaan Natoa.
Haaviston mukaan Itämeren alueen turvallisuussuunnittelu on tehokkaampaa, kun Suomi ja Ruotsi molemmat ovat Naton jäseniä.
