Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne tapasi viikolla Ruotsin poliisiylijohtajan Anders Thornbergin Tukholmassa, jossa käytiin Ruotsin poliisijärjestöjen liittokokous. Poliisipomot vaihtoivat ajatuksia muun muassa jengirikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, jotka ovat kasvussa Pohjoismaissa.
– Järjestäytynyt rikollisuus voi uhata demokratiaa. Silmämme aukesivat Venäjän suhteen hyökkäyssodan alettua, ja myös tässä asiassa pitää Suomessa reagoida. Olemme Ruotsin tiellä, Rinne sanoo.
Rinne kertoo, että Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Jäseniä niissä noin 200. Rinteen mukaan yli 90 prosenttia jäsenistä on täysikäisiä ja 95 prosenttia heistä nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.
Järjestäytyneitä rikollisryhmiä arvellaan Suomessa olevan noin 90. Niihin liittyviä rikosilmoituksia on tehty kuluvana vuonna 200. Suurin osa ryhmien rikoksista on pahoinpitelyrikoksia. Niihin liittyvät usein myös huumeet, väkivalta sekä laittomat ampuma-aseet ja teräaseet.
Rinteen mukaan huumekauppa rahoittaa jengejä, ja vaurastuminen näkyy Ruotsissa muun muassa jengiläisten sosioekonomisen aseman nousuna.
– Poliisin on vaikea valvoa, kun ulkoiset tunnusmerkit puuttuvat. Myös etninen profilointi on kiellettyä. Poliisi ei voi kertoa esimerkiksi kouluille oppilaan kuulumisesta jengeihin.
Rinteen mukaan pian on kulunut kymmenen vuotta siitä, kun valtioneuvosto lupasi järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiaa.
– Strategian pitäisi olla eri viranomaisten yhteinen ja yli virka-alueiden yltävä suunnitelma. Nykyisen rikollisuuden kasvu ja sen toimintatavat ovat myös poliisin työturvallisuuskysymys, Rinne painottaa.
Hän muistuttaa liittonsa ajamaa poliisien määrän lisäämistä nykyisestä 7 500:sta 8 400 poliisiin vuonna 2027. Pitkien välimatkojen Suomessa poliiseja on asukasta kohden vähiten koko Pohjolassa.
Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne (oikealla) tapasi Tukholmassa Ruotsin poliisiylijohtajan Anders Thornbergin. Calum Steele
Ruotissa ammuttu ennätysmäärä ihmisiä
Ruotsissa on kuollut ampumistapauksissa jo 48 ihmistä tänä vuonna, ja vuotta on vielä kuukausia jäljellä. Edellinen kuolonuhriennätys oli vuodelta 2020, jolloin kuolonuhrien määrä oli koko vuonna 47. Viime vuonna uhriluku oli 45. Tämän vuoden 48. kuolonuhri sai surmansa Etelä-Ruotsin Kristianstadissa. Jengirikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus alkoivat kasvaa Ruotsissa voimakkaasti 2010-luvulla.
– Ruotsissa on alueita, joihin mennään parilla partiolla. Sitten on alueita, joihin lähetetään kymmeniä partioita tehtävälle, Rinne tietää.
Ruotsin viime valtiopäivävaalien yksi näkyvimmistä teemoista oli juuri lähiöiden eriytyminen, katuväkivallan lisääntyminen ja jengirikollisuuden sekä järjestäytyneen rikollisuuden kasvu. Asiasta puhui myös KRP:n rikosylikomisario Christer Ahlgren noin vuosi sitten Ylen haastattelussa. Hän painotti jengiväkivallan määrän kasvua Suomessa.
– Se kovenee, kansainvälistyy ja kasvaa, hän tiivisti.
Esimerkkinä hän otti monikulttuurisen Mantaqa-jengin, joka on myös turvallisuusuhka vankiloissa. Jengi on erittäin viranomaisvastainen.
– Jengi on koko yhteiskuntaa vastaan, myös poliiseja. Sitä on vaikea tunnistaa, sillä jengi ei käytä liivejä tai jengitunnuksia.
Rinne muistuttaa, että katujengeissä hierarkianousu on nopeaa, järjestäytyneen rikollisuuden piirissä hidasta.
– Nousu on jengeissä nopeaa: juoksupojasta voi edetä full memberiksi (täysjäsen) yhdessä viikonlopussa, kun taas järjestäytyneen rikollisuuden piirissä nousu hierarkiassa kestää usein vuosia.
Rap-artistinakin tunnettu Milan Jaff tuomittiin toukokuussa kymmenen vuoden vankeuteen katujengeihin liittyvistä rikoksista. Sasu Mäkinen
Integroituminen tärkeintä
Ongelman ratkaisussa Rinne pitää tärkeimpänä asiana maahanmuuttajien integroitumista Suomeen ja maamme demokratian ja parlamentarismin omaksumista.
– Kielen oppiminen on tärkeää, mutta niin on myös yhteiskunnan ja demokratian toimintatapojen omaksuminen, Rinne sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsissa on useita kymmeniä alueita tiedostettu ja määritelty muun muassa jengirikollisuuden esiintyvyyden mukaan.
– Se on kyllä saanut myös kritiikkiä, että tämä leimaa alueita, Rinne muistuttaa.
Hän haluaisi, että myös poliisilla olisi Suomessa resursseja käydä puhumassa ja keskustelemassa kouluissa nuorille tilanteesta sekä rikollisuuden kansainvälistymisestä ja kehityksestä.
– Toivon hallitukselta heräämistä siihen, millä tiellä Suomi on – ja negatiiviseen kehitykseen vastaamista, Rinne kiteyttää.
