Neven yhdyskuntalietteen polttolaitos Rovaniemellä on ainoa laatuaan maailmassa. Lietteen polton sivutuotteena syntyy lämmön lisäksi myös lannoitteita.
Nenä nypristelee vienoa ulosteen tuoksua.
Rovaniemen lietteenpolttolaitoksella kaupunkilaisten kakasta on tehty bisnestä. Raaka-aine on halpaa, eikä se lopu kesken.
Neljän vuoden ajan koekäytössä ollut lietteenpolttolaitos on tarkoitus saada täyteen toimintaan tämän vuoden aikana. Yhdyskuntalietteellä lämmitetään jo nyt taloja, ja siitä tehdään puhdasta lannoitetuhkaa.
Vaikka kakkaa poltetaan varsinkin keskisessä Euroopassa, samaa lämpöä ja lannoitteita tuottavaa teknologiaa ei ole käytössä muualla maailmassa.
Rovaniemen laitoksen erikoisuus myös on, että siinä poltetaan vain ja ainoastaan ihmisen ulostetta.
Kuumuus hävittää huumejämät
Sisällä lietteenpolttolaitoksessa hyrisee ja pörisee. Ja on kuuma.
Lämpöä riittää, sillä liete poltetaan polttoa varten kehitellyssä jättiläismäisessä uunissa 850 asteessa.
Liete poltetaan korkeassa lämpötilassa, jotta siihen ei jäisi haitta-aineita kuten lääke- ja huumejäämiä tai mikromuovia.
Rovaniemellä lietteestä tehtiin aiemmin kompostoimalla multaa, joka sitten myytiin edelleen kaupunkilaisille viherrakentamiseen.
Ongelmana on, ettei kompostointi hävitä haitta-aineita.
– Se oli yksi tärkeä syy, miksi päätimme rakentaa juuri tällaisen lietteenpolttolaitoksen, Rovaniemen vesihuollosta ja kaukolämmöstä vastaavan Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten sanoo.
Fosforit talteen ja lannoitteeksi
Polttoprosessissa myös ravinteet kuten fosfori saadaan talteen.
Sitä voidaan puolestaan hyödyntää tekemällä esimerkiksi lannoitteita.
Esimerkiksi vuonna 2019 Neve myi energiatuotannon tuhkasta tehtyjä lannoitteita ulos noin 3700 tonnia.
Taloudellisesti lietteenpolttolaitoksella tuotetun kaukolämmön tai lannoitteiden tuotanto ei silti Neveä rikastuta.
– Mutta toki tarkoitus on, että laitos kattaa ne kustannukset, Gullsten sanoo.
Tuhkasta on tehty tähän asti metsälannoitteita, mutta valmiudet tehdä myös peltolannoitteita on laitoksella valmiina.
– Kun lannoitteiden hinta on noussut, myös sen tuotannossa on potentiaalia. Vielä se ei silti ole mahdollista.
Monessa muussa maassa ihmisulosteesta saadun tuhkan laatu ei salli hyötykäyttöä.
Lietteenpolttolaitosta rakentaneen cleantech-yritys Endev oy:n tutkimus- ja kehitysjohtajan Petteri Peltolan mukaan alustavat tutkimukset Rovaniemen laitoksen tuhkasta näyttävät hyviltä.
– Tämä meidän tuhka täyttää lannoiteasetuksen laatuvaatimukset ja sitä voidaan periaatteessa hyötykäyttää monella tapaa, Peltola sanoo.
Laitos toimii itse tuottamallaan energialla
Rovaniemen energiatuotannon tuhkista tehtyjä metsälannoitteita on tähän asti myyty lähiseuduille, mutta myös Oulun eteläpuolelle.
Jos tuhkan laatu ei ole lannoitevaatimusten mukaista, sitä käytetään tällöin maanrakennuksessa.
Gullstenin mukaan tärkeintä on, että tuhka saadaan jonkinlaiseen hyötykäyttöön.
– Jos emme tekisi lannoitetta tai maanrakennustuhkaa, joutuisimme myös maksamaan jäteveroa vuosittain yli puoli miljoonaa euroa. Nyt säästämme sen ja saamme samalla kaiken kierrätettyä.
Lietteen määrä kasvaa koko ajan
Lietteenpolttolaitoksen teknologia on syntynyt yhteistyössä cleantech-yritys Endev oy:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen (LUT) yliopiston kanssa. Taustalla on ollut ajatus samalla kertaa poistaa lieteongelmat ja hyödyntää se mahdollisimman ekologisesti. Alkuperäiseltä kehittelynimeltään prosessi onkin ollut PAKU eli Paskasta kultaa.
Tutkimus- ja kehitysjohtajan Petteri Peltolan mukaan tarkoitus on, että Rovaniemen pilottilaitos voisi olla alkusykäys muunkin maailman valloitukselle.
Ihmisten aikaansaama yhdyskuntajäte ei ole vain rovaniemeläisten saati suomalaisten ongelma.
Eurooppalaiset tuottavat lietettä yhteensä noin 40 miljoonaa tonnia vuodessa.
– Pelkästään Euroopassa lietteen määrä on viimeisen 20 vuoden aikana kasvanut lähes 70 prosenttia. Siinä tulee jo tilaongelma, eli mihin tämän lietteen saisi ja sitten se, miten lietteen saisi käsiteltyä ympäristöystävällisesti, meidän tekniikka on vastaus siihen, Peltola sanoo.
Yleensä uusilla työntekijöillä menee kaksi viikkoa, ennen kuin he tottuvat hajuun.
Satu Pekkala, Kiertotalous-yksikön johtaja, Neve
Hajuun tottuu kahdessa viikossa
Ennen matkaa polttolaitokselle, liete käsitellään viereisessä jätevedenpuhdistamossa. Lastista siivilöidään pois ylimääräinen tavara, kuten pumpulitikut, rahat ja kaikki kadonneet tekohampaat. Kakkaliete lingotaan kiinteäksi ja siirretään lietteenpolttotorniin.
Siellä tuoksukin on tujumpi.
Kun liete on vielä märkää, on myös haju huomattavasti voimakkaampi.
– Yleensä uusilla työntekijöillä menee kaksi viikkoa, ennen kuin he tottuvat hajuun, Rovaniemen jätevesihuollosta vastaavan Neven Kiertotalous-yksikön johtaja Satu Pekkala sanoo.
Hiekan kanssa kuivattu ja poltettu uloste ei enää juuri haise.
Lämpö ei mene muutenkaan hukkaan. Laitos ei tarvitse ulkopuolista energiaa, vaan se toimii itse tuottamallaan energialla.
Ylijäävä lisälämpö ohjataan lämmittämään rovaniemeläisiä omakotitaloja.
Tällä hetkellä liete-energian lämpö voi tuottaa noin 6000 megawattitunnin verran kaukolämpöä. Sillä määrällä lämmitetään noin 300 omakotitaloa. Jos lietemäärät laitoksella kasvavat, myös tuotettavan kaukolämmön määrää on mahdollista nostaa.
Vara kasvattaa lietteenpolttoa
Viime vuonna laitos käsitteli viidenneksen rovaniemeläisten lietteistä.
Gullstenin mukaan tarkoitus on, että tämän vuoden aikana se pystyisi käsittelemään vähintään puolet rovaniemeläisten tuottamasta lietteestä ja loppuvuodesta jo kaiken syntyvän lietteen.
Kakanpolttomääriä on myös vara kasvattaa.
Tulevaisuuden visioissa Rovaniemen lietteenpolttamo voisi käsitellä mahdollisesti myös naapurikuntien lietteitä.
Tällä hetkellä lietettä syntyy Rovaniemellä noin 8000 kuutiota vuodessa. Nykyisellä laitteistolla olisi mahdollisuus käsitellä lietettä noin 12000 kuutiota.
Ympäristöluvassa valmiina on lisäksi mahdollisuus rakentaa myös toinen reaktori jo olemassa olevan reaktorin viereen.
