Lapset juoksevat ja meluavat, syntyy vilskettä ja sotkua. Suomi on lapsimyönteinen monin tavoin, mutta Väestöliiton asiantuntijan mukaan lapsiin suhtaudutaan silti joskus muita erityisryhmiä kriittisemmin.
Aliisa Uusitalo,
Jani Nivala
Helsinkiläinen Elina Leskinen käy Helsingin keskustakirjasto Oodissa melko usein. Hän kehuu tilojen olevan valoisat ja upeat lasten ja perheiden näkökulmasta.
Leskinen kertoo kohdanneensa Suomessa yllättävän paljon lapsivihamielisyyttä.
– Todella monessa paikassa katsotaan valitettavasti vähän pahasti, jos lapsi saa uhmakohtauksen tai itkee paljon. Tulee heti tunne, ettei ole tervetullut.
Paljon Espanjassa lastensa kanssa oleskellut Leskinen kehuu sikäläista kulttuuria lapsirakkaaksi. Kontrastin näkee heti kun tulee Suomeen.
– Espanjassa tultaisiin vastaavassa tilanteessa apuun viihdyttämään lasta, Leskinen lisää.
Esimerkkinä espanjalaisten suhtautumisesta hän kertoo tilanteen, jossa oli menossa kauppakeskukseen kaksivuotiaan esikoispoikansa kanssa. Pojalta irtosi kenkä jalasta.
– Siinä oli sellainen Tuhkimo-tilanne. Huomioliivit päällä ohi kävellyt rakennustyömies tuli, poimi kengän ja laittoi sen takaisin pojan jalkaan. Olin aivan häkeltynyt tästä, kertoo Leskinen.
”Olemme halunneetkin, että vauvat ja vauvaperheet löytävät Oodin”
Keskustelu lapsiperheistä ja lapsista asioimassa julkisissa tiloissa virisi Helsingin Sanomien julkaistua sunnuntaina artikkelin (siirryt toiseen palveluun) Helsingin keskuskirjasto Oodista. Lapsiperheitä toivotaan viihtymään eri tiloihin, mutta kestämmekö lasten aiheuttamaa meteliä ja vilskettä.
Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on seurannut keskustelua surullisin mielin.
– Onhan se vähän surullista. Olemme halunneetkin, että vauvat ja vauvaperheet löytävät Oodin, sanoo Soininvaara.
Soininvaara muistuttaa, että esimerkiksi siisteys on kaikenikäisten asia: on hyvä jättää jälkeensä sellainen tila, johon toinen voi tulla myös viihtymään.
– Ei se ole vain lapsiperheiden asia. Toki kaikki ymmärtävät, etteivät pienet lapset itse vastaa siisteydestä, vaan hänen huoltajansa. Ja joskus aikuisetkin jättävät kahvikuppeja lojumaan.
Lapsiin kohdistuvia kielteisiä tunteita on sallittua ilmaista
Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta uskoo, että suomalaisessa kulttuurissa lapsiin suhtautuminen vaihtelee.
Suomessa lapsiin ja lapsiperheisiin esimerkiksi investoidaan yhteiskuntatasolla huomattavan paljon, mikä kertoo maan lapsimyönteisyydestä.
– Mutta sitten toisaalta näkyy niitä tilanteita, joissa lapsiin tai lapsiperheisiin suunnataan avoimesti kielteistä asennetta ja suhtautumista, torjumista, ja jopa vihamielisyyttä, Koivuranta sanoo.
Negatiiviset asenteet lapsia kohtaan voivat Koivurannan mukaan juontua suomalaisille tyypillisestä tarpeesta hiljaisuuteen ja omaan tilaan.
– Meillä on sellainen oman tilan tai hiljaisen ympäristön kaipuu. Mutta sitten jostakin syystä meillä on myös sallittua ilmaista nimenomaan lapsiin kohdistuvaa kielteistä tunnetta tai kokemusta.
Koivuranta uskoo, että suomalaisessa kulttuurissa lapset saatetaan joskus nähdä eriarvoisesti suhteessa muihin erityistarpeita omaaviin väestöryhmiin, kuten vanhuksiin ja vammaisiin.
Jostakin syystä meillä on sallittua ilmaista nimenomaan lapsiin kohdistuvaa kielteistä tunnetta tai kokemusta.
Eija Koivuranta, Väestöliiton toimitusjohtaja
– Ei ole tavatonta, että joku vaikka jossakin kyselytutkimuksessa voi vastata suoraan, että en pidä lapsista.
– On isompi kynnys sanoa, että en pidä vanhuksista tai että en pidä vammaisista henkilöistä. Nämäkin ryhmät voivat julkisissa tiloissa lasten tapaan esimerkiksi liikkua hitaammin tai tarvita isompia apuvälineitä, hän lisää.
Lasten oikeuksien täysmittainen hahmottaminen Suomessa on kesken
Koivurannan mielestä lapsia totuttu pitämään aikuisille alisteisina, mikä on voinut vaikuttaa siihen, että lapsia ei koeta samalla tavalla kuin vammaisia tai vanhuksia.
– Lasten oikeuksien täysmittainen hahmottaminen on vielä kesken Suomessa, Koivuranta toteaa.
Koivuranta nostaa esille Suomen Kuntaliiton esimerkiksi positiivisesta toimintatavasta Oodia koskeneen keskustelun jälkeen. Koivuranna mukaan Kuntaliitto on toivottanut lapset tervetulleiksi lounastamaan taloonsa sekä tutustumaan esillä olevaan taidenäyttelyyn.
Helsingin Sanomien herättämää keskustelua seurannut Koivuranta uskoo, että keskustelusta voi seurata myös jotain positiivista.
– Tiedostamme, että hetkinen, mitenkäs me nyt oikein suhtaudutaankaan tähän asiaan.
– Kuitenkin kaikki me aikuiset olemme tulevaisuudessa lasten hyvinvoinnin varassa, jotta saamme itse kukin aikanaan ikäihmisinä huolenpitoa edelliseltä sukupolvelta, hän sanoo.
Pienten lasten perheet ovat toivoneet Oodista omaa tilaa
Asiakaspalautetta kirjoituksesta on tullut Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran mukaan paljon ja siihen on vastattu. Hän ymmärtää joidenkin ihmisten, kuten opiskelijoiden, haluavan rauhallisia tiloja.
– Kirjastoverkossamme ja Oodissakin on paljon rauhallisia tiloja. Kyllä tilaa riittää kaikille. Toivotamme edelleenkin kaikki tervetulleiksi.
Kun Oodi oli vasta suunnitelma, otettiin kaupunkilaisten toiveet huomioon laajalla kyselyllä.
Soininvaaran mukaan lapsiperheiden palvelu nousi ykkösasiaksi toivelistalla. Hän kertoo pienten lasten perheiden toivoneen ei-kaupallista tilaa kaupungin keskustaan, jossa voi viihtyä yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa.
Haastatteluhetkellä keskiviikkoaamupäivänä Oodissa on paljon päiväkotiryhmiä vierailulla kirjaston kolmannessa kerroksessa. Myös äänimaisemaan kiinnitettiin paljon huomiota rakennusta suunniteltaessa.
– Esimerkiksi täällä kolmannen kerroksen Kirjataivaassa toinen pääty on lasten aluetta ja toinen pääty rauhallisempaa lehdenlukualuetta. Hyvin onnistuivat arkkitehdit suunnittelemaan sellaisen rakennuksen, jossa lasten päädyn välillä aika kovaksi äityvä äänimaailma ei kuulu toiseen päähän, Soininvaara kertoo.
Pienet lapset herättävät monenlaisia tunteita. Soininvaara kertoo pohtineensa syitä siihen, miksi Helsingin Sanomien nostama keskustelu osuu osaan ihmisistä herkkään kohtaan.
– Kyllähän ihmiset syyllistyvät todella helposti. Vaikka Helsinki yrittää olla lapsiystävällinen kunta, monet kokevat, ettei näin ole. Siksi meidän kunnan työntekijöinä täytyy yrittää kaikin tavoin edistää sitä tunnetta, että Helsinki todellakin on lapsiystävällinen kunta.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla 9. helmikuuta 2023 kello 23:een asti.
