Hassane Drahn vaimo syyttää Suomea ihmisoikeusrikkomuksesta. Nyt näyttäisi toteutuvan uhka, johon mies haki Suomelta suojelua.
Suomesta keskiviikkona poislennätetyn Hassane Drahn vaimo sai määränpäästä torstaina kolkon Whatsapp-viestin. Puoliso kertoi tulleensa pidätetyksi.
Tämän kerrottuaan viestiliikenne tyssäsi, eikä Mari Drah saanut omiakaan viestejä menemään läpi.
Hätääntynyt vaimo odotti palautuslennolla saattajana olleelta poliisilta tietoja, mutta torstain aikana tekstiviesteihin ei tullut vastauksia.
– Kaikki tieto tapahtumista on ollut epämääräistä ja epätarkkaa, Mari Drah tuskaili torstai-iltana.
Mari Drah kuuli välikäden kautta Hassanen omaisilta, etteivät hekään saaneet tavata Hassanea lentokentällä. He olivat kylläkin vastassa ja saivat selville, että uusintaoikeudenkäynti olisi heti ensi sunnuntaina.
Sisä-Suomen poliisin ulkomaalaistoiminnoista vastaava rikosylikomisario Mikko Alho ei vahvistanut Ylelle tapahtumien kulkua, koska ei kommentoi yksittäistapauksia.
– Yleisellä tasolla voin todeta, että kotimaahansa palautetun henkilön historia sekä aikaisemmat vaiheet voivat vaikuttaa maahantuloprosessin etenemiseen kotimaassa, Alho toteaa.
Oleskelulupataistelussaan Hassane yritti saada Maahanmuuttoviraston (Migri) uskomaan, että häntä vastaan nostetaan uudelleen oikeusjuttu samasta tekaistusta rikosepäilystä, josta hänet jo kerran vapautettiin syyttömänä. Juuri tältä vapaudenriiston uhalta hän oli hakenut Suomelta kansainvälistä suojelua oleskelulupahakemuksissaan, jotka Migri hylkäsi.
Oleskeluluvan hakua varjostivat Hassanen Suomeen saapumishetken rikkeet, joista Yle on kertonut uutisoidessaan miehen tarinan.
Palautuskiellon periaate ahtaalla
Mari Drahn mielestä Suomen valtio on tehnyt ihmisoikeusrikoksen.
Hän katsoo Suomen rikkoneen pakolaisten viimeisenä turvana olevaa palautuskieltoa. Palautuskielto on pakolaissopimuksesta lähtöisin oleva periaate, jonka on sisällytetty moniin kansainvälisiin sopimuksiin.
Palautuskiellossa on kyse siitä, että turvapaikanhakijaa ei voida karkottaa tai estää pääsemästä hakemasta turvaa toiseen maahan, mikäli häntä uhkaa koti- tai palautusmaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämän arviointi on tosin aina tapauskohtaista.
Poliisin toimeenpanemia maastapoistamisia tarkkaileva yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei ota julkisesti kantaa yksityistapaukseen. Ylitarkastaja Joonas Grundgren toteaa, että palautuskiellon noudattaminen koskee myös poliisia.
– Jos poliisin tietoon tulee palautuskiellon noudattamisen kannalta mahdollisesti relevantteja seikkoja palautettavan ollessa Suomessa tai vaikka oltaisiin jo palautusmatkalla, poliisin tulee ottaa nämä huomioon.
Grundgrenin mukaan poliisin on tarpeen vaatiessa oltava panematta palautusta täytäntöön tai keskeyttää maasta poistaminen.
Hassane Drahn saattajan toimista Algeriassa vaikeneva Sisä-Suomen poliisi näkee roolinsa suppeampana.
– Poliisi toimeenpanee toisen viranomaisen tekemiä päätöksiä varmistuen, että kyseessä kulloinkin oleva maastapoistamisasia on lain mukaan täytäntöönpantavissa, Mikko Alho toteaa.
Vaimo tekee hallintokantelun
Miehensä rinnalla oleskeluluvasta taistellut Mari Drah kertoo aikovansa nostaa hallintokanteen Migrin niitä virkamiehiä kohtaan, jotka eivät katsoneet Hassanen kokemaa uhkaa toteen näytetyksi. Hassane Drah pelkäsi joutuvansa Algeriassa korruptoituneen oikeuslaitoksen, sukuvihan ja vapaudenriiston kohteeksi.
– Niin monessa asiakirjassa Migri totesi, ettei Hassanella ole mitään vaaraa Algeriassa, Mari Drah toteaa.
Virasto kyllä uskoi Hassane Drahn saaneen pitkän tuomion ja siitä vapautuksen. Se ei kuitenkaan hyväksynyt tosiseikkana, että hän olisi kotimaassaan uhattuna ei-toivotusta seurustelusuhteesta syntyneen sukuvihan vuoksi.
Migri totesi muun muassa toisen turvapaikkahakemuksen hylkäyksen perusteluissa, että ”Maahanmuuttovirasto ei ole hyväksynyt tosiseikkana, että sinut halutaan laittaa uudelleen vankilaan, koska tytön eno on käskynyt poliisin keksimään sinulle uudet syytteet”.
Jos Mari Drah tekee hallintokantelun Migrin perusvirkamiehistöstä, Migri itse myös ratkaisee asian. Virkahenkilön toimista voi myös kannella ylimmille laillisuusvalvojille.
Mari Drah tietää myös, että voi viedä asiansa ylikansallisen, ihmisoikeussopimusta valvovan toimielimen kuten Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin arvioitavaksi. Toinen asia on, onko hänellä pettymyksen uuvuttamana voimia ryhtyä toimiin.
