Venäjän hyökkäyssota, itärajan tilanne, infrastruktuurin turvallisuus sekä energiakriisi ovat aihelistalla, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee tänään työvierailun Viroon.
TALLINNA Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tiistaina työvierailulla Virossa. Hän tapaa Viron presidentin Alar Karisin sekä pääministeri Kaja Kallaksen.
Presidentit käyvät yhdessä myös Tapan varuskunnassa. Se on Viron kansainvälisesti tärkein varuskunta Ämarin lentotukikohdan lisäksi. Tapaan on sijoitettu muun muassa kaksi Nato-maiden monikansallista taisteluosastoa.
Suomen presidentin kannalta Viro lienee yksi helpoimmista vierailumaista Pohjoismaiden lisäksi. Korona-ajan kuprujen jälkeen keskinäiset suhteet ovat kunnossa. Mikäli huolia on, ne ovat yhteisiä.
Näissä asioissa Suomi ja Viro ovat olleet kuluneen vuoden aikana eri linjoilla tai ainakin kulkeneet eri tahtiin.
1. Aseapu Ukrainalle
Viro päätti tukea Ukraina sotilaallisesti jo ennen kuin Venäjän hyökkäyksen uhka tuli todeksi.
Periaatepäätös Javelin-panssarintorjuntaohjusten ja Suomesta aikoinaan ostettujen 122 millimetrin haupitsien lahjoittamisesta tehtiin joulukuussa 2021 eli pari kuukautta ennen kuin Venäjän aloitti täysimittaisen sodan.
Perillä ne olivat tämän vuoden keväällä.
Yli seitsemän kuukautta kestäneen sodan aikana Viro on lahjoittanut Ukrainaan lisäksi panssarintorjuntakalustoa, miinoja, kranaatinheittimiä, käsiaseita, ammuksia, ajoneuvoja, kenttäsairaaloita, viestintälaitteita sekä henkilösuojausvälineitä.
Apua Ukrainaan on mennyt yhteensä 300 miljoonan euron arvosta.
Kielin talousinstituutin (siirryt toiseen palveluun)laskelmien mukaan Viro on panostanut Ukrainalle annettavaan apuun 0,83 prosenttia bruttokansantuotteestaan eli eniten maailmassa.
Suomen on auttanut Ukrainaa 0,03 prosentilla bruttokansantuotteesta. Euroina avustussumma jää alle 100 miljoonan.
Julkisten tietojen mukaan Suomi on lahjoittanut Ukrainaan kertasinkoja, rynnäkkökiväärejä patruunoineen, luotisuojaliivejä, kypäröitä, paareja ja muuta lääkintävarustusta.
2. Venäläisten viisumit ja maahantulokielto
Viro lopetti turistiviisumeiden myöntämisen Venäjän kansalaisille hyökkäyssodan kolmannella viikolla.
Maaliskuun alkupuolelta lähtien Viro myönsi Schengen-viisumeita venäläisille pelkästään erityissyystä: lähisukulaisten luona vierailemiseen, opiskelun loppuun saattamiseen ja yksilöllisistä humanitaarisista syistä.
Elokuussa Viro päätti estää sellaisten venäläisturistien maahantulon, joilla oli Viron aikaisempina vuosina myöntämä viisumi. Syyskuussa Baltian maat sekä Puola estivät myös sellaisten Venäjältä saapuvien turistien maahantulon, joilla oli jonkin muun Schengen-maan myöntämä viisumi.
Katso videolta, miten venäjänkieliset suhtautuivat turistien maahantulokieltoon Tallinnassa syyskuun lopussa.
Päätökset tehtiin kansallisen lainsäädännön pohjalta. Viro käytti maahantulokieltoon lakia valtakunnan rajasta. Sen pykälä 17 mahdollistaa rajanylitysten rajoittamisen tai kieltämisen kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi.
Suomi sen sijaan jahkaili viisumiasiassa pitkään. Vasta syyskuun alussa venäläisille tarkoitettujen viisumeiden hakemusaikojen määrää rajoitettiin noin kymmenesosaan aiemmasta.
Maahantulokielto oli Suomelle vielä hankalampi pala. Suomi ei lähtenyt Baltian maiden ja Puolan kelkkaan, vaikka Viron hallitus sitä toistuvasti toivoi. Suomen ulkoministeriön valtioneuvostolle toimittamassa muistiossa Viron linjaa pidettiin "juridisesti arvelluttavana".
Lopulta Suomi kuitenkin pyörsi päätöksensä ja päätti kuin päättikin estää venäläisturistien maahantulon. "Ei-arvelluttava" juridinen peruste (siirryt toiseen palveluun) löytyi siitä, että maahantulon jatkuva salliminen vahingoittaisi Suomen kansainvälistä asemaa.
Päätöksessä siis piilouduttiin ikään kuin balttien ja puolalaisten selän taakse: annettiin muiden maiden testata maahantulokieltoa ensin ja sitten todettiin, että mikäli emme tee samoin, suhteet kärsivät.
Lue lisää:
Baltian maat ja Puola alkavat käännyttää venäläisturisteja rajoiltaan ensi viikolla – "Ette ole tervetulleita," julisti Viron ulkoministeri
Nato-maiden asevoimien komentajat koolla Tallinnassa – Suomi ja Ruotsi osaksi Naton puolustusta vasta jäsenyyden vahvistuttua
