Suomi lähetti kulisseissa tiukan viestin Turkille ja Unkarille – näin Nato-hanketta nyt edistetään

Suomen suurin huolenaihe kohdistuu jäsenyyden aikatauluun.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessi kohtasi tällä viikolla uuden takaiskun, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan jyrähti, ettei Ruotsin tule odottaa tukea Nato-jäsenyydelleen Turkin suurlähetystön edessä tapahtuneen mielenilmauksen jälkeen.

Äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Tukholmassa viime lauantaina järjestetyssä mielenosoituksessa.

Tilanne kiristyi jo edellisellä viikolla, kun Tukholman kaupungintalon edustalle ripustettiin roikkumaan Erdogania esittävä nukke.

IS selvitti, miten Suomen jäsenyyttä edistetään jäätyneessä tilanteessa ja minkälaisia riskejä prosessin jumiutumiseen liittyy.

Suurin huoli liittyy IS:n tietojen mukaan aikatauluihin. Turkin presidentinvaalit ja eduskuntavaalit pidetään 14. toukokuuta, ja Naton huippukokous järjestetään Vilnassa 11–12. heinäkuuta. Turkin ohella Unkari panttaa yhä kantaansa.

Toiveissa oli, että Turkin parlamentti olisi ratifioinut jäsenyydet helmi-maaliskuussa, mutta nyt näyttää siltä, että nukke- ja Koraani-episodit sulkivat aikaikkunan.

Suomessa valmistaudutaan siihen, ettei jäsenyysasia etene ennen Turkin vaaleja.

– Mitä enemmän ratifiointiasia on kansainvälisesti näkyvillä, sitä tiukemmin Erdoganin täytyy sisäpoliittisesti pitää kannastaan kiinni, yksi turvallisuuspolitiikkaa tunteva katsoo.

Samalla tiedossa on, että sotarintamalla voi tapahtua kevään aikana mitä tahansa. Nord Stream -putkissa tapahtunutta räjähdystä on pidetty konkreettisena esimerkkinä siitä, että hybridivaikuttamista on nähty jo Itämeren alueella.

Marraskuun puolivälissä puolalaiseen Przewodówin kylään iskeytyi ohjus. Hetken hämmennyksen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti, että kyseessä oli todennäköisesti Ukrainan ilmatorjuntaohjus, jonka oli tarkoitus suojella Ukrainaa Venäjän ohjussateelta.

Tapausta pidetään esimerkkinä sodan arvaamattomuudesta ja siitä, miten vähästä voi olla kiinni, että Nato tulee vedetyksi mukaan konfliktiin.

IS:n tietojen mukaan Suomi on välittänyt ratifiointien merkityksestä tiukan viestin Turkille ja Unkarille: viestinä on ollut se, että tilanne voisi muodostua hyvin hankalaksi, jos Ukrainan sodassa tapahtuisi jotakin arvaamatonta ja Suomen ja Ruotsin jäsenyydet olisivat yhä ratifioimatta.

Taustalla on myös se, että Suomi ja Ruotsi tukevat aktiivisesti sotilasmateriaaleilla Ukrainaa, mitä on pidetty Venäjän retoriikassa vihamielisenä toimintana.

IS:n tietojen mukaan Suomessa on ajateltu, että ”turvallisuustilanteen erityisyys” olisi painanut Turkissa ja Unkarissa enemmän ratifiointeja arvioitaessa. Näin ei ole ollut, vaan viivytys jatkuu.

– Se (jäsenyysasian käsittely) jää ahtaampaan aikatauluslottiin. Mitä tahansa voi tapahtua sotarintamalla kevään aikana, mikä voisi lisätä turvallisuushuoltamme, toinen keskeinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähde arvioi IS:lle.

Suomi ja Ruotsi ovat askeltaneet kohti Natoa samassa rintamassa, käsi kädessä, hand i hand.

Tällä viikolla tarinaan tuli särö, kun ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) pohdiskeli Ylelle, että Suomi saattaa joutua harkitsemaan tilannetta uudelleen, jos Ruotsin hakemus jumiutuu pidemmäksi aikaa.

– Varmasti molempien maiden turvallisuutta ajatellen se on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, mutta täytyy tietysti arvioida tilannetta. Onko tapahtunut jotakin sellaista, joka pidemmällä aikavälillä estäisi Ruotsin hankkeen etenemistä, Haavisto muotoili.

Kun lausunnosta nousi kohu Ruotsissakin, Haavisto tarkensi, ettei Suomella ole b-suunnitelmaa, vaan kyse oli siitä, että ”takaraivossa mietitään erilaisia maailmoja, jos jotakin maata pysyvästi estettäisiin”.

Haavisto puhui lausuntonsa jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin kanssa ja rauhoitteli, että Suomi pitäytyy alkuperäisessä suunnitelmassaan.

Tosi asiassa Suomi ja Ruotsi eivät ole olleet Turkin näkökulmasta samalla viivalla diplomaattien välisissä keskusteluissakaan.

– Alusta asti on ollut selvää, että Ruotsilla on enemmän kotiläksyjä tehtävänä, Ruotsiin kohdistuu enemmän painetta Turkin puolelta, IS:lle arvioidaan.

Koraani- ja nukke-episodeja pidetään pelottavana esimerkkinä siitä, miten helppoa hybridivaikuttaminen on ja miten jopa maiden turvallisuuspolitiikkaa voidaan ohjata.

Jännittyneessä tilanteessa ”jokainen risahdus voi viedä keskustelua aivan hulluun suuntaan”, IS:lle muotoillaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarjoaa keinon julkisuustempuille ja ”tapahtuu asioita, joita ei muuten tapahtuisi”.

Vaikka Suomen jäsenyysprosessi on nyt jäissä, huolta hälventää se, että Suomi on saanut Nato-mailta turvallisuusvakuutuksia, puolustus on kunnossa ja Venäjä on kiireisenä Ukrainassa.

Puhelinyhteyksiä ministeritasolla jatketaan, ja Suomelle tarjotaan apua yllättäviltäkin tahoilta.

Espanjan ja Romanian kaltaiset maat, joilla on verrattain hyvät suhteet Turkkiin, ovat toimineet viestinviejinä.

Kulisseissa annetaan tilannepäivityksiä, välitetään ”mielialaraportteja” ja selvitellään, onko auennut jokin uusi näkökulma tai ajattelutapa, joka voisi nytkäyttää asioita eteenpäin.

Toisin kuin Turkki, Unkari ei ole esittänyt vaatimuksia Suomen ja Ruotsin suhteen: Unkarin parlamentti ei ole vain ottanut jäsenyysasiaa käsittelyyn.

Käytännössä kyse on tietoisesta asian jumittamisesta.

– Unkarin parlamentilla on kiire muiden asioiden kanssa – ja kiirettä piisaa, hirtehinen arvio kuuluu.

Turvallisuuspolitiikkaa tuntevan lähteen mukaan Suomi yrittää sellaista, mitä ei koskaan kenellekään suositella – liittoutumista sodan olosuhteissa.

Lähteen mukaan Venäjä ei muodosta Suomelle välitöntä uhkaa. Vaikka se haluaisi uhata Suomea, se ei onnistuisi Venäjän maavoimilla pitkään aikaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää tärkeänä sitä, että on läntisiä tahoja, joiden strategisessa intressissä on Suomen, Ruotsin, Itämeren ja Arktisen alueen vakauttaminen.

– Vielä ollaan omassa alkuperäisessä veikkauksessani, kun sanoin, että jäsenyys on mahdollista toteuttaa vuodessa plus miinus kaksi kuukautta. Se Naton huippukokous menisi vielä siihen. Monet toivoivat neljän kuukauden prosessia, mutta en nähnyt sitä mahdollisena.

Aaltola pitäisi Suomen kannalta positiivisena signaalina sitä, jos Unkari ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden.

– Turkissa on hyvin vahva kansallismielinen väestönosa, joka ei lännestä juuri piittaa ja joiden äänet pitää Erdoganin saada. Jos Turkki jää yksin sulkiessaan Naton oven, niin Turkki on yhä enemmän kakkoskastia Natossa, johon Turkki ei halua joutua.

Asiantuntijatasolla Turkista puhutaan yllättävän lämpimästi. Turkin nähdään puolustavan omaa kulmaustaan Euroopassa samalla, kun Suomi puolustaa omaansa.

Natossa Suomi tulee olemaan ”itälinjan maa”, joilta myös odotetaan enemmän puolustussatsauksissa kuin Espanjan ja Portugalin kaltaisilta mailta, joita Venäjä ei odoteta uhkaavan.

Natossa on tavoitteena, että jäsenmaiden bruttokansantuotteesta kaksi prosenttia menee puolustusmenoihin ja 20 prosenttia puolustusbudjetista uuden materiaalin hankintaan.

Suomen valtuuskuntaa Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa johtanut Elina Valtonen (kok) sanoo, että ero Naton kumppanimaan ja Naton täysjäsenen välillä on merkittävä.

– En nyt ihan sanoisi, että ero on kuin yö ja päivä, ei me yössä oltu aikaisemmin, mutta sanotaan että aamunkoitteessa ehkä ja kun ollaan jäseniä, ollaan aurinkoisessa päivässä.

Valtonen näkee, että Suomi on jo ”Naton tuulikaapissa”, ja turvallisuudessa on tapahtunut merkittävä muutos parempaan vain vuoden aikana.

– Itämeren alueen kannalta sota tarkoittaa sitä, ettei itärajalla ole senkään vertaa aktiivisuutta kuin vuosi sitten. 28 Nato-maata 30:tä on meidät ratifioinut, tulevilta liittolaisilta on turvallisuusvakuutukset. Olemme myös satsaamassa kansallisin päätöksin ja Naton velvoittamana olennaisesti lisää maanpuolustukseen.

Tuulikaapissa ollaan, mutta varsinaiset Naton turvatakuut yhä puuttuvat?

– Olin alkuviikon Berliinissä, ja siellä olivat Saksan keskeiset ministerit Olaf Scholtz mukaan lukien. Kaikki käytäväkeskustelut tukevat tätä, Suomi ei ole yksin.