Putin halusi Naton suomettumisen mutta sai Suomen natottumisen, presidentti Biden sanaili.
Kaisla Kuuskoski
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti tiistaina viralliset asiakirjat Yhdysvaltain tuesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Yhdysvaltain senaatti päätti viime keskiviikkona ratifioida maiden liittymispöytäkirjat äänin 95–1.
Biden painotti juhlavassa tilaisuudessa Valkoisessa talossa, miten laajalla yhteisrintamalla liittymispöytäkirja vahvistettiin ja miten sitoutunut Yhdysvallat on tukemaan Suomea ja Ruotsia. Hän puhui Suomen ja Ruotsin vahvasta demokratiasta ja siitä, miten ne ovat keväällä demokraattisen prosessin myötä päättäneet liittyä Natoon.
Ennen allekirjoittamista hän puhui hetken historiallisuudesta ja merkityksestä Natolle. Biden toisti moneen kertaan, miten tärkeitä kumppaneita Suomi ja Ruotsi ovat Natolle ja Yhdysvalloille ja miten tärkeää läntinen yhteistyö ja Nato ovat Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Hän totesi Putinin halunneen Naton suomettumista mutta saavan sen sijaan Suomen natottumisen – ja Ruotsinkin vielä.
– Tämä oli ja on uskoakseni käännekohta sotilasliitossa – paremmalle turvallisuudelle ja vakaudelle, ei vain Euroopassa vaan koko maailmassa. Tänään otamme uuden tärkeän askeleen tuodaksemme Suomen ja Ruotsin Natoon, Biden sanoi.
Biden kertoi puhuneensa juuri puhelimessa pääministerin ja presidentin kanssa. Presidentti Sauli Niinistö kertoi Twitterissä hänen, Bidenin ja Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin yhteispuhelusta.
– Yhdessä olemme vahvempia, hän kirjoitti.
Suurlähettiläs Mikko Hautala edusti tilaisuudessa Suomea. Kuva: Saul Loeb / Lehtikuva
Puheensa päätteeksi Biden istuutui kameroiden ja yleisön eteen työpöydän ääreen allekirjoittamaan tummiin litteisiin kansioihin asetellut asiakirjat. Vierellä seisoivat Ruotsin ja Suomen suurlähettiläät sekä varapresidentti Kamala Harris.
Biden allekirjoitti ensimmäisen asiakirjan ja antoi sitten allekirjoituskynänsä Ruotsin suurlähettiläälle Karin Ulrika Olofsdotterille. Hymyjen ja kädenpuristuksen jälkeen Biden allekirjoitti toisen dokumentin ja antoi kynän Suomen Washingtonin-suurlähettiläälle Mikko Hautalalle.
Sali ratkesi suuriin suosionosoituksiin Bidenin, Harrisin, Olofsdotterin ja Hautalan käydessä poseeraamaan allekirjoitusten jälkeen.
Taustalla olivat vierekkäin Yhdysvaltain, Suomen, Ruotsin ja Naton liput. Musiikki soi.
Yhdysvallat on 23. liittymispöytäkirjat ratifioinut Naton jäsenvaltio. Seitsemän Nato-maata ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjaa. Maista tuli Naton tarkkailijajäseniä heinäkuun alussa, mitä ennen kaikki Nato-maat olivat jo allekirjoittaneet Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat.
Kaikkien Naton 30 jäsenvaltion tulee lisäksi ratifioida liittymispöytäkirjat omien menettelyjensä mukaisesti eli vahvistaa suostumus uusille Nato-jäsenille. Käytännössä asiasta päätetään parlamentaarisesti.
Liittymispöytäkirjaa eivät ole vielä ratifioineet Espanja, Kreikka, Portugali, Slovakia, Turkki, Tshekki ja Unkari. Monessa maassa asian käsittelyä jatketaan parlamentin kesätauon jälkeen.
Biden sanoi tiistaisessa puheessaan kehottavansa muitakin maita ratifioimaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyden pikimmiten.
Kun ratifiointiprosessi on tullut jokaisessa maassa päätökseen, Naton pääsihteeri eli Jens Stoltenberg kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen eli Naton peruskirjaan.
Suomessa valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen liittymissopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Eduskunta käsittelee esityksen ja hyväksynee sen.
Tämän jälkeen Suomen presidentti hyväksyy ja vahvistaa sopimuksen voimaansaattamista koskevan lain. Liittymissopimus tulee voimaan, eli Suomesta tulee Naton täysjäsen.
