Suomen rooli Venäjän hyökkäyssotaa koskevissa kansainvälisissä oikeudenkäynneissä on lähinnä symbolinen, arvioivat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että moni länsimaa on tehnyt vastaavanlaisen väliintulon.
– Siinä tuetaan lännen kantaa. Siinä on tällaisesta kollektiivisesta esiintymisestä kysymys. Halutaan korostaa tuomioistuimen suuntaan, että lännessä tuetaan voimakkaasti Ukrainan kantaa.
– Tämä on symbolinen mukaantulo, Koskenniemi sanoo.
Koskenniemi ei usko, että Suomella olisi oikeudenkäynteihin tuotavana mitään uutta todistusaineistoa.
”Moraalista ja poliittista tukea”
Samoilla linjoilla on Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Hän sanoo, ettei Suomi ole oikeudenkäynnissä osapuoli, mutta voi antaa oikeudenkäynnissä objektiivisia, juridisia ja faktatietoon pohjaavia lausuntoja.
– Lähinnä tällä väliintulolla osoitetaan sellaista moraalista ja poliittista tukea.
Korhosen mukaan teoriassa Suomella voisi olla esimerkiksi jotain tarkkailutietoa siitä, jos Suomen rajavalvonnan läheisyydestä olisi alettu liikuttaa joukkoja jonnekin. Myös Korhonen kuitenkin uskoo, että kyse on pikemminkin tuen osoittamisesta.
– Tällä tavoin pystytään muiden valtioiden kanssa vahvistamaan, että emme hyväksy hyökkäyssotia tai valtion aluekoskemattomuuden loukkauksia. Tämä on toki jo YK:n peruskirjan perusteella selvä, ettei kukaan YK:n jäsenvaltio niitä hyväksy. Niistä ei varmasti ole mitään epäselvyyttä myöskään tuomioistuimessa. Kokisin, että kyse on tällaisesta ajatuksesta, että halutaan osoittaa, kuinka tärkeää on, että tällainen toiminta tuomitaan.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan YK:n joukkotuhontayleissopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella on keskeinen asema toisen maailmansodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä ja ihmisoikeuksien suojelussa. Antti Nikkanen
Tästä on kyse
Ulkoministeriö tiedotti torstaina, että Suomi osallistuu kahteen kansainväliseen oikeudenkäyntiin, joissa Ukraina vaatii Venäjää vastuuseen kansainvälisen oikeuden loukkauksista.
Suomi pyysi maanantaina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lupaa tehdä kolmannen osapuolen sivuväliintulo Ukrainan Venäjää vastaan tekemässä valtiovalituksessa. Valitus koskee Venäjän tekemiksi väitettyjä laajamittaisia ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia Ukrainan alueella Venäjän hyökkäyssodan aikana.
YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa taas käsitellään väitteitä joukkotuhonnasta Ukrainan nostaman kanteen perusteella. Suomi jätti keskiviikkona väliintulojulistuksen kanteeseen.
Tässä kanteessa on kyse siitä, että Venäjä on syyttänyt Ukrainaa joukkotuhonnasta ja Ukraina on nostanut kanteen tarkoituksenaan osoittaa, ettei Venäjän väitteen tueksi ole minkäänlaisia todisteita. Kyse on YK:n joukkotuhontaa koskevasta sopimuksesta ja sen soveltamista. Ukrainalaiset haluavat tuomioistuimen julistavan, että syytös, jolla Venäjä on sodan oikeuttanut, on virheellinen ja että Venäjällä ei ole ollut oikeutta hyökätä Ukrainaan.
Joukkotuhonta on käännös englanninkielisestä termistä genocide. Sanan toinen käännös on kansanmurha.
Helpottaa sanktioiden asettamista
Voiko oikeudenkäynneillä olla jotain konkreettisia seurauksia Venäjälle?
– Ei kovin paljon mitään konkreettista. Venäjä on pyrkinyt legitimoimaan toimintansa viittaamalla joukkotuhontasopimukseen ja YK:n peruskirjan itsepuolustusoikeutta koskevaan artiklaan. Kansainvälinen tuomioistuin voi todeta, että Venäjä on tässä väärässä, että hyökkäys ei näillä sen esittämillä perusteilla ole oikeutettavissa. Se tekee helpommaksi poliittisesti ja juridisesti sanktioiden soveltamisen Venäjää kohtaan sekä eri valtioissa että kansainvälisissä järjestöissä, Martti Koskenniemi sanoo.
