Fysiikan Nobel jaetaan tänään 116. kertaa. Palkinto voidaan jakaa enintään kolmen saajan kesken.
Juha Merimaa HS
Vuoden 2022 fysiikan Nobelin saavat Alain Aspect, John F. Clauser ja Anton Zeilinger lomittuneiden hiukkasten tutkimuksesta.
Lomittuminen on kvanttimaailman ilmiö, jossa kaksi hiukkasta tai valon kvanttia on keskenään välittömässä vuorovaikutuksessa etäisyyksistä riippumatta.
Kolmikon tutkimusten lähtökohtana voidaan pitää matemaatikko John Stewart Bellin kehittämää ja hänen mukaansa nimettyä Bellin teoreemaa. Se on matemaattinen todistus, jonka mukaan lomittumista ei voi selittää paikallisilla tuntemattomilla muuttujilla, mikäli lomittumisten tilastopoikkeama ylittää Bellin epäyhtälössä määritetyn tason,
John Clauserin (s.1942) kehitti Bellin teoreemalle kokeellisen järjestelyn, jolla hän todisti kvanttimekaniikan rikkovan Bellin epäyhtälöä. Tämä tarkoitti, ettei lomittumista voi selittää paikallisilla tuntemattomilla muuttujilla.
Clauserin todistukseen jäi kuitenkin muutamia aukkoja. Alain Aspect kehitti koejärjestelyä edelleen ja sulkien tärkeitä porsaanreikiä.
Clauserin ja Aspectin työlle rakentaen Anton Zeilinger on vienyt lomittuneiden tilojen tutkimusta eteenpäin. Hän on tutkimusryhmineen todistanut muun muassa kvanttiteleportaatioksi kutsutun ilmiön, jossa on kvanttitilan siirtäminen hiukkaselta toiselle on onnistunut välimatkan yli.
Uutinen päivittyy.
Lue lisää: Ainevelho Zeilinger
Viime vuonna fysiikan Nobelin palkinto jaettiin kahtia monimutkaisten järjestelmien tutkijoille. Puolet palkinnosta saivat saksalainen Klaus Hasselmann ja japanilainen Syukuro Manabe maapallon ilmaston fysikaalisesta mallintamisesta ja ilmaston lämpenemisen luotettavasta ennustamisesta.
Toisen puolen sai italialainen Giorgio Parisi atomien kokoluokasta planetaariseen kokoluokkaan asti ilmenevän epäjärjestyksen ja satunnaisvaihteluiden välisen vuorovaikutuksen löytämisestä.
Keskiviikkona on kemian palkinnon vuoro. Molemmissa valinnat tekee Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia.
Tämän vuoden kirjallisuuden nobelisti kerrotaan torstaina. Valinnan tekee Ruotsin akatemia.
Perjantaina siirrytään Osloon, jossa julkistetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja tai saajat. Palkinnosta päättää Norjan Nobel-toimikunta.
Tällä viikolla jaettavat Nobelin palkinnot perusti testamenttimääräyksellään vuosina 1833–1896 elänyt ruotsalainen kemisti ja insinööri Alfred Nobel. Hän oli rikastunut dynamiittikeksinnöllään.
Kukin palkinto on nykyään arvoltaan kymmenen miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 916 000 euroa.
Ensi viikon maanantaina jaettava taloustieteen palkinto on tarkalleen ottaen Ruotsin keskuspankin palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Nobel ei maininnut talouden palkintoa testamentissaan.
Taloustieteen palkinto on yhdeksän miljoonaa kruunua eli 824 000 euroa.
Lue lisää: Lääketieteen Nobel muinaisgenetiikan tutkimuksistaan kuuluisalle Svante Pääbolle
