Main ContentPlaceholder
Diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu on vaikeutunut Venäjän aloitettua hyökkäyssodan.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari Suojelupoliisin vuotuisen kansallisen turvallisuuden katsauksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 29. syyskuuta 2022. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Päivi Lakka, Noora Knapp, STT
Suojelupoliisin mukaan Venäjä joutuu suuntaamaan vakoiluaan kyberympäristöön ja esimerkiksi Venäjällä oleviin ulkomaalaisiin, koska länsimaissa tapahtuva henkilötiedustelu on vaikeutunut. Supo julkaisi torstaina vuotuisen kansallisen turvallisuuden katsauksensa.
– Venäjän tiedustelupalvelujen perinteinen päämenetelmä on diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu. Se on vaikeutunut merkittävästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa, koska länsimaat ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja. Vaikka Suomessa tiedustelu-upseereita edelleen toimii, suomalaiset ovat todennäköisesti ainakin toistaiseksi katkaisseet yhteytensä venäläisiin verkostoihinsa ja tietoa on saatavissa tavanomaisia kanavia pitkin vähän, tiedotteessa todetaan.
Myös Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuu kohonnut tiedustelun tai vaikuttamisen uhka. Katsauksen mukaan uhka on kohonnut Suomen Nato-jäsenyysprosessin ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi – niin fyysisessä kuin kyberympäristössäkin.
Supon arvion mukaan ei kuitenkaan ole todennäköistä, että kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuisi lamauttavaa vaikuttamista lähitulevaisuudessa. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan esimerkiksi sähkön ja energian jakeluverkkoa sekä tietoliikenneyhteyksiä.
Supon mukaan myös Kiinan Suomeen kohdistama tiedustelu jatkuu aktiivisena. Kuten aiemmin, myös nyt supo arvioi Kiinan kohdistavan kybervakoilua huipputeknologiaan poliittisen päätöksenteon lisäksi.