Rajavartiolaitoksen mukaan läheskään kaikki syksyllä Suomeen tulleet venäläiset eivät ole palanneet määräajassa takaisin Venäjälle. Luvatonta oleskelua yritetään peitellä väärennetyillä passileimoilla.
Itärajan rajanylityspaikoilla nähtiin pitkiä autojonoja syksyllä, kun huhut Venäjän liikekannallepanosta muuttuivat todeksi. Vilkkaimpina päivinä tulijoita oli yli 7 000, ja osa heistä on jäänyt oleskelemaan luvattomasti Schengenin alueelle.
– Meille tuli venäläisiä myös ilmarajojen kautta, ei Suomeen vaan myös muualle Schengeniin. Uskon, että puhumme tuhansista venäläisistä, joita täällä alueella tällä hetkellä on, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty.
Rajavartiolaitos ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon yliajalla oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia Suomessa ja muualla Schengenin alueella on.
– Meillä on vain aavistus siitä, että paljonko Schengenin alueelle tulee luvallisesti ihmisiä, mutta jättää poistumatta. Se jättää ison kysymysmerkin, että paljonko meillä on harmaata työvoimaa tämän takia.
Tällä hetkellä oleskeluaikoja lasketaan henkilöiden passeihin tehdyistä leimoista, mutta niitä väärennetään, jotta yliajalle jääminen ei paljastuisi. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla paljastuneiden väärennettyjen passileimojen ja oleskelukorttien väärennösten määrä on moninkertaistunut tänä syksynä.
– Henkilö on saattanut tulla Vaalimaalta yli Suomeen, hankkinut väärennetyn lähtöleiman vaikkapa Madridista, ja samoin väärän tuloleiman. Ja sitten hän yrittää lähteä maasta Vaalimaalta, kuvailee tutkinnanjohtaja Mika Vilkko Kaakkois-Suomen rajavartiostosta tyypillistä passintarkastuksessa paljastuvaa leimaväärennöstä.
Kaakkois-Suomen rajavartiossa on tutkittavana pelkästään 88 oleskelulupakorttiin liittyvää väärennöstä. Kaikkiaan leimaväärennöksiä on havaittu tänä vuonna lähes 350, moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Leimaväärennöksillä henkilö yrittää uskotella, että hän on oleskellut Schengenin alueella sallitut 90 päivää, mikä on useimmissa viisumeissa yhden matkan enimmäiskesto.
– Vilppiä yritetään tällä hetkellä paljon, koska oleskelu Venäjällä on tällä hetkellä monille aiempaa vaikeampaa, myöntää Matti Pitkäniitty.
Mika Vilkon mukaan suuri osa tänä syksynä väärennettyjä asiakirjoja esittäneistä henkilöistä on lähtöisin Venäjän Pohjois-Kaukasian alueelta.
EU:n uusi järjestelmä paljastaa luvattomasti oleskelevat
Euroopan unioni ottaa ensi vuonna käyttöön Euroopan rajanylitystietojärjestelmän EES:n, joka tekee laittoman oleskelun entistä vaikeammaksi.
Viranomaisten keskitettyyn valvontarekisteriin tallennetaan kaikki lyhyaikaisesti Schengenin alueella oleskelevat kolmannen maan kansalaiset. Maahantulon yhteydessä tallennetaan henkilötietojen lisäksi neljä sormenjälkeä ja kasvokuva. Passeihin lyötävän maahantuloleiman korvaa järjestelmään tallennettu tieto rajanylityksestä.
– Se puuttuu tehokkaasti leimaväärennöksiin. Mutta se estää myös sen, että henkilö antaa oman passinsa toisen henkilön käyttöön, sanoo Matti Pitkäniitty.
Matkustajan tiedot säilyvät järjestelmässä useita vuosia. Kun henkilö seuraavan kerran saapuu rajanylityspaikalle, henkilön tietoja verrataan aiemmin rekisteröityihin tietoihin. Biometrinen tunnistus paljastaa esimerkiksi passien väärennökset tai toisella nimellä tapahtuvat maahantulon yritykset.
Kyseessä on valtava tietojärjestelmä, joka otetaan käyttöön samanaikaisesti kaikissa Schengen-maissa, niin lentoasemilla, satamissa kuin maarajoillakin. Siihen arvioidaan tallentuvan muutamassa vuodessa useiden satojen miljoonien henkilöiden rajanylitystiedot.
– Tämä saattaa muuttaa dramaattisesti käsitystämme EU:n laittomasta maahantulosta. Näemme ensi kertaa kuinka moni laillisesti Schengenin alueelle saapuva jää laittomasti oleskelemaan yliajalle, keitä he ovat, sanoo Matti Pitkäniitty.
Pitkäniitty muistuttaa, että ennen koronapandemiaa Schengenin alueelle saapui vuosittain jopa pari sataa miljoonaa ihmistä.
Mikäli pienikin osa heistä jää laittomasti Schengeniin, se tarkoittaa miljoonia ihmisiä, joista viranomaisilla ei ole aiemmin ollut tietoa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 30.11. kello 23:een saakka.
