Suur­yllättäjä oli Rukan kovin suomalais­tähti – Harri Kirves­niemi ei epäröi hetkeäkään

Suomen ykköstykit eivät jysäyttäneet Rukalla, mutta taustalta kajahti.

Kuusamo

Hiihdon maailmancupin avausviikonloppu Kuusamossa jäi suomalaisittain vaisuksi. Perinteisesti Rukalla juhlinut Iivo Niskanen joutui vetäytymään koronatartunnan takia, eivätkä naistenkaan kärkinimet Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen olleet terävimmillään.

Olympiamitalisteista Pärmäkoski oli perinteisen kympillä viides, 20 kilometrin takaa-ajossa (v) yhdeksäs. Niskasen sijoitukset olivat 10:s ja 12:s.

Vielä viikko sitten tuskin kukaan osasi odottaa, että Rukan kovimmasta suomalaissijoituksesta vastaa lopulta Jasmi Joensuu. Sprintin (p) nelossija sellaiseksi kuitenkin jäi.

– Kokonaisuudesta päällimmäisenä mieleen jäi se, ettei tuolla ole hirveästi mikään muuttunut. Samat nimet keulassa ja samat maat: Ruotsi naisissa, Norja miehissä, Ilta-Sanomien hiihtoasiantuntija Harri Kirvesniemi sanoo.

– Jopa pieni yllätys oli Johannes Hösflot Kläbon ylivoima. Se oli silmäänpistävää, Kirvesniemi jatkaa kaikki kolme kisaa voittaneesta norjalaisesta.

Viikonlopun kovinta suomalaishiihtäjää kysyttäessä Kirvesniemi ei epäröi hetkeäkään. Joensuun nimi tulee kuin apteekin hyllyltä.

Sprintin nelossijan jatkoksi Joensuu oli kympillä (p) 14:s.

–Tietysti pitää muistaa, että sijoituksia on nyt vähän helpompi ottaa, kun venäläiset eivät ole mukana. Mutta sekä sprintissä että perinteisen kympillä uran parhaat sijoitukset.

Ensimmäistä kertaa urallaan sprinttifinaaliin yltänyt Joensuu on täyttämässä tyhjiötä, joka naisten sprinteissä Suomella on ollut.

– Vaikka sprintit ovat selvästi hänen parhaat matkansa, siitä huolimatta hän oli perinteisen kympillä noin hyvällä sijalla, Kirvesniemi intoilee.

– Joensuu taisi itsekin sanoa, että välieräpaikka pitäisi tulla jo vakiosuorituksella. Nyt on voinut tulla sellainen kehitysaskel, että finaalipaikka molemmilla hiihtotavoilla, latutyypistä riippumatta on aina otettavissa.

Joensuu loisti, mutta pitääkö ykköstykeistä Pärmäkoskesta ja Niskasesta olla huolissaan? Kirvesniemen mielestä ei – ainakaan vielä.

– Kuitenkin perinteisen kympillä eihän se Kristan ero kärkeen ollut valtava (18 sekuntia). Tuollainen on saavutettavissa.

– Kertulla taas näytti, ettei lihaksisto vielä oikein toimi. Varsinkin perinteinen oli teknisesti haastavan näköistä. Kertoi toki myös voiteluongelmista.

Kirvesniemen mukaan seuraavat maailmancupit Lillehammer, Beitostölen ja Davos alkavat vasta kertoa, missä Suomen kärkitähdet todella menevät.

– Joulukuu näyttää, alkavatko erot kasvaa vai pienentyä. Kertun kohdalla on varmaan vain pakko odottaa, että kroppa lähtisi toimimaan normaalisti. Hän on kuitenkin tehnyt alkukaudesta hyviä väläytyksiä. Ei se vauhti varmaan kaukana ole, että hän olisi tuossa Kristan tasolla.

Miesten puolella ylhäisen ykköspyssyn Niskasen poissaolo näkyi suomalaisittain karusti tuloslistoilla.

Suomen miesten parasta antia olivat Perttu Hyvärisen 12. sija perinteisen kympillä ja Remi Lindholmin sama sijoitus lauantain takaa-ajossa (v).

Sunnuntain 20 kilometrin kisassa Lindholm oli osuusajoissa peräti kolmas ja nosti sijoitustaan huimat 28 pykälää.

– Tuon kaltaisessa hiihdossa osuusajoilla ei ole mitään merkitystä, kun keula kävelee, Kirvesniemi huomauttaa.

– Mutta oli kova temppu pysyä Simen Hegstad Krügerin perässä. Hän on ylämäkiin kuitenkin yksi maailman kovimpia. Se oli Remiltä hyvä suoritus ja kova nousu.

Kirvesniemi näkee Lindholmilla olevan potentiaalia tällä kaudella kymppisakin sijoituksiin.

– Varsinkin jos vapaan väliaikalähtökisoihin sattuu hyviä päiviä.

Suomen miesten tilanne on tällä hetkellä hyvinkin epäselvä. Niskasen koronakurimuksen pituutta ei osata arvioida. Ristomatti Hakolan tilanne on täysin auki. Joni Mäki ei vakuuttanut Rukalla ja viime arvokisojen viestinelikon neljäs mies Hyvärinen ailahteli.

Lindholmin nouseva käyrä on tärkeää myös Planican MM-kisoja ajatellen.

– Lindholm on tärkeä lenkki siinä mielessä, että usein viestin neljäs mies on ollut selkeästi heikommalla tasolla kuin kolme muuta. Olisi erittäin tärkeää, että myös neljäs, viides ja kuudes mies saataisiin nousemaan, että olisi valinnanvaraa viestiin sitten päivän kunnosta riippuen.

– Arvokisaviestien mitalitaistot ovat usein heikoimpien kaverien osuuksilla vain mukana roikkumista. Ei saa tipahtaa. Joukkue on usein niin vahva kuin heikoin leikki, Kirvesniemi sanoo.