Uudellamaalla matkasynnytyksiä ja suunnittelemattomia synnytyksiä kotona on jo suurempi osuus kuin koko maassa, vaikka matkat ovat lyhyitä.
Vastasyntynyt nukkui äitinsä sylissä vuonna 2020. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS
Maija Aalto HS
Kymmenessä vuodessa Suomessa suunnittelemattomat synnytykset sairaalan ulkopuolella ovat tuplaantuneet.
Tai siis niiden osuus kaikista synnytyksistä.
Koko maassa vauvoja syntyy joko matkalla sairaalaan tai suunnittelematta kotona noin neljä kertaa tuhatta synnytystä kohden. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla luku oli vuonna 2021 jo viisi.
Tahattomat synnytykset sairaalan ulkopuolella ovat yhä harvinaisia. Uudenmaan alueella kasvu esimerkiksi tarkoittaa noin kolmeakymmentä tapausta lisää vuodessa, osoittavat THL:n tilastot.
Väestöliiton tutkija Miika Mäki kuitenkin ihmettelee, että ilmiö voi kasvaa näin vauhdikkaasti, kun syntyvyys samaan aikaan laskee.
Tarkkoja syitä ei tiedetä. Mäki arvelee, että muualla maassa syynä lienee synnytyssairaaloiden lakkauttaminen.
”Uudeltamaaltakin on suljettu Kätilöopisto, Tammisaari ja Porvoo, mutta täällä matkat ovat yhä lyhyitä. Täällä lienee kyse enemmän synnytyssairaaloiden ruuhkista.”
Toisin sanoen tilasto vahvistaa sen, mitä perheet ja synnytyssairaaloiden ammattilaiset ovat vuosia puhuneet. Kun synnytysosastolla on liian niukasti henkilökuntaa suhteessa synnyttäjien määrään, synnyttäjiä pyydetään pakosta sinnittelemään vielä hetki kotona panadolin ja lämpimän suihkun voimin. Sitten voi käydä näin.
Uudellamaalla ei ole ollenkaan tavatonta, että kaikissa alueiden sairaaloissa on samaan aikaan ruuhkaa.
HS kertoi viime vuoden lopulla vauvasta, joka kuoli kohtuun, kun hänen äitiään ei tämän useista avunpyynnöistä huolimatta huolittu ruuhkautuneeseen Espoon Jorviin.
Lue lisää: Äidiltä evättiin pääsy synnytyssairaalaan, vauva kuoli kohtuun
Lue lisää: Moni synnyttäjä hakeutuu kauemmas sairaaloiden ruuhkien takia: ”Sanoin, että älä kysele tyhmiä, vaan aja sitä autoa”
Lue lisää: Synnytyssalien ruuhkat näkyvät kokemuksissa: ”En halua enää koskaan synnyttää”
Lue lisää: Husin Rautava kohtuun kuolleen vauvan tapauksesta: ”Tämänlaiset asiat selvitetään tarkasti”
Mäki sanoo, että pääosin synnytykset ovat Suomessa edelleen turvallisia. Kuollut lapsi on tuloksena noin kolmessa promillessa synnytyksistä eikä määrä ole juuri muuttunut. Vastasyntyneen harvinaisissa menehtymisissä on taustalla lukuisia mahdollisia syitä, osa sellaisia, joita ei parhaassa hoidossakaan ole mahdollista estää.
Mäki sanoo kuitenkin, että kyse on riskeistä ja arvovalinnoista. Vauvan kuolema ruuhkien takia olisi vakava asia.
Hän ottaa vertailukohdaksi toisen riskin: Tuhatta autoilijaa kohti vuodessa sattuu nykyisin neljä henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Jos määrä äkkiä tuplaantuisi, asiaan aivan varmasti puututtaisiin.
”On vastuutonta olla antamatta synnytyssairaaloille tarpeeksi resursseja. Tilanne ei parane toivomalla.”
Toisekseen oikeus turvalliseen synnytykseen vaikuttaa myös esimerkiksi synnytyspelkoon. Ihmiset saavat nykyisin vähemmän vauvoja kuin toivovat, ja yhteiskunnan kannalta syntyvyyden lasku on vakava asia.
”Kyse on viestistä, jonka yhteiskunta antaa. Siitä että sanommeko, että tervetuloa lapset.”
