Ruokinnan vaikutus kannan kokoon on kinkkinen selvitettävä. Vaikka ruokinta lisää vasojen määrää, valtaosa valkohäntäpeuroista ammutaan ruokintapaikoilta.
Asiantuntijat ovat varovaisia arvioimaan, miten paljon talvikuukausien ruokinta kasvattaa valkohäntäpeuran kantaa Suomessa.
Jotain viitettä saa kuitenkin numeroista: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala kertoo, että metsästäjät vievät valkohäntäpeuroille kuuden kuukauden aikana 17,6 miljoonaa kiloa ruokaa. Valkohäntäpeura tarvitsee ravintoa vajaat pari kiloa vuorokaudessa.
– Määrä riittää puolen vuoden aikana 50 000 valkohäntäpeuran pääasialliseksi ravinnonlähteeksi, Matala laskee.
– Olen melko varma, että kanta ei kasvaisi näin nopeasti ilman talviruokintaa, hän jatkaa.
Viimeisimmän kanta-arvion mukaan 2021–2022 jahtikauden jälkeen Suomessa oli 109 000 valkohäntäpeuraa.
Talviruokinnan vaikutusta kannan kasvuun ei tarkalleen tiedetä, koska sitä ei ole Suomessa tutkittu. Se tiedetään, että valkohäntäpeura selviää lisäruokinnan avulla talven yli paremmassa kunnossa ja vasoja syntyy keväällä enemmän.
– Yhdysvalloissa on havaittu, että lisäruokinta aikaistaa valkohäntäpeuran sukukypsyyttä. Lisäksi syntyneet vasat ovat paremmassa kunnossa ja ne säilyvät todennäköisemmin elossa, sanoo valkohäntäpeurakannan arvioinnista väitellyt biologi Jenni Poutanen Turun yliopistosta.
Kolikon kääntöpuoli: valtaosa valkohännistä ammutaan ruokinnalta
Vaikka ruokinta lisää vasojen määrää, vaikutusta ei voi suoraan ynnätä kannan kokoon. Syynä on se, että valtaosa valkohäntäpeuroista ammutaan houkutusruokinnalta. Ruokinta siis sekä kasvattaa kantaa että pienentää sitä.
Talviruokinnan merkitys kannan kokoon on sitä suurempi, mitä lumisemmalla alueella ollaan.
Tästä syystä vähälumisessa Varsinais-Suomessa kantaa ylläpitävää ruokintaa ei tarvita, sanoo hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne Riistakeskuksesta. Metsästyksen apuna käytettävä houkutusruokinta sen sijaan on erittäin tarpeellista.
– Jos ruokinta lopetettaisiin kokonaan, metsästys vaikeutuisi ja saalismäärät romahtaisivat. Siinä mielessä ruokintaa ei ole liikaa, Rinne sanoo.
Syksyllä 2021 ennen jahtia koko Suomen kanta oli Luonnonvarakeskuksen mukaan 183 000 yksilöä. Jahtikaudella saaliiksi saatiin 74 000 yksilöä.
Lisäksi houkutusruokinnalla pyritään vähentämään valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja ohjaamalla eläimet kauemmas teiltä ja viljelyksiltä.
Rinteen mukaan kanta vaihtelee paljon myös maakunnan sisällä ja joskus hyvin lyhyilläkin matkoilla. Tämä johtaa siihen, että yhden seuran alueella metsästys onnistuu ja naapurissa ei ole ammuttavaa juuri ollenkaan.
– Varsinais-Suomessa metsästysseurat ovat tosi pieniä, eli ruokinnalla myös houkutellaan eläimiä omalle metsästysalueelle.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 31. tammikuuta kello 23 asti.
