Timo Paukku HS
Vihertävän sävyinen komeetta kaukaa, Aurinkokunnan reunalta on jo Maan lähellä.
Vihreän komeetan nimi on tähtitieteen luetteloissa C/2022 E3 (ZTF). Se on nyt maapallon lähellä ensi kertaa noin 50 000 vuoteen, sanovat tähtitieteilijät.
Lähimmillään Maata kaukainen vieras on 2. helmikuuta torstaina.
Komeetan pyrstöineen voi hyvinkin nähdä tavallisilla kiikareilla. Sen etsimiseen ja löytämiseen voi tosin mennä aikansa. Paljaille silmille komeetta ei ehkä erotu.
Komeetan löysivät Palomarin observatorion tähtitieteilijät eteläisessä Kaliforniassa maaliskuun alussa 2022. Aluksi sitä luultiin asteroidiksi.
Lähes vuoden ajan sitä on kuvattu isoilla teleskoopeilla ympäri maailmaa. Komeetta on tammikuun lopulla jatkuvasti lisännyt kirkkauttaan, kertoo tähtitieteellinen yhdistys Ursa ja sen tähtiharrastuksen verkkolehti Zeniitti.
Siksi nyt tarjoutunee tilaisuus nähdä se myös kodin kiikareilla.
Komeetta kulkee Maan ohi lähimmillään yli 42 miljoonan kilometrin päästä. Etäisyys siihen on noin 110-kertainen verrattuna Maan ja Kuun väliseen etäisyyteen.
Komeetta näkyy pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla pimeän aikana. Yötaivaan pitää kuitenkin olla selkeä.
Liiallinen lumipeite, valosaaste ja Kuun kajo voivat häiritä katselua. Taivaalle kasvaa noin 5. helmikuuta mennessä kirkas täysikuu. Uuden kuun ensimmäinen neljännes on vasta täyttymässä, joten Kuu ei vielä ole kovin kirkas.
Komeetta on öisin horisontin yläpuolella Suomessa koko ajan 10. helmikuuta asti. Yön edetessä se näkyy taivaalla jo korkealla, kertoo tähtiharrastaja Veikko Mäkelä verkkolehti Zeniitissä.
Komeettaa on paras etsiä talvimaastossa kiikareilla pimeästä paikasta, kertovat Ursan sivut.
Sitä ei voi havaita esimerkiksi Helsingissä, ei edes Ursan Kaivopuiston tähtitornista. Siksi komeettaa on paras etsiä ja havaita syrjäisessä maastossa.
Kuva: Petri Salmén / HS, lähde: Ursa
TORSTAINA 2. helmikuuta komeetta esimerkiksi näkyy Maasta katsoen Pohjantähden alla, siitä viistoon oikealle. Se lähestyy itse asiassa jo Kirahvia.
Moni on tottunut löytämään Pohjantähden siten, että seuraa Otavan kauhan kahden reunatähden kuvitellun suoran jatketta kohti Pohjantähteä.
Sen varrelta hän voi myös havaita komeetan nyt tammikuun lopulla. Tämä konsti Pohjantähden luo on opetettu monessa koulussa Suomessakin.
Komeetta on tahramainen ja ehkä silmille ehkä liian himmeä. Silloin voi kokeilla kiikareilla.
Komeetta hehkuu vihertävää valoa. Se johtuu auringon ultraviolettisäteilystä, joka imeytyy komeetan kahteen yhtyneeseen hiiliatomiin.
Reaktiossa syntyy vihreää valoa, joka säteilee avaruuteen.
Komeetan nimen lopussa mainitaan usein lyhenne ZTF. Syynä on se että Palomar-vuoren yksi kaukoputki on nimeltään Zwicky Transient Facility (ZTF). Se on laajakulmainen kamera ja kaukoputki, joka skannaa koko taivaankantta.
Vihertävää komeettaa C/2022 E3 on kuvattu teleskoopeilla siitä lähtien, kun se tuli viime keväänä planeetta Jupiterin kiertoradan tälle puolen. Nyt se tulee yhä lähemmäs Maata, ehkä kiikareiden ulottuville. Kuva: nasa
Komeetan löydön aikaan lähes maaliskuussa 2022 komeetta oli juuri saapunut planeetta Jupiterin kiertoradan sisäpuolelle.
Se oli taivaltanut kaukaa aurinkokuntamme ulkoreunalta ja sen jäisiltä vyöhykkeiltä.
Jupiterin lähellä se oli vielä himmeä, noin 25 000 kertaa himmeämpi kuin taivaan himmein tähti, joka näkyy paljain silmin, kertoo sanomalehti The New York Times.
”Jokainen komeetta on kuin elävä olento”, sanoo lehdelle tähtitieteilijä Laurence O’Rourke. Hän on töissä Euroopan avaruusjärjestössä.
”Kun komeetat ovat kaukana Auringosta, ne uinuvat. Kun ne pääsevät lähelle Auringon lämpöä, ne heräävät.”
”Viherkomeetta” oli lähinnä Aurinkoa jo 12. tammikuuta ja on nyt siis hereillä.
Komeetalla on pitkä kaksi pitkää pyrstöä. Sen jäinen kaasuhuntu komeetan ympärillä eli koma kirkastuu yhä koko ajan, kun komeetta lähestyy maapalloa.
”
Tähtitieteilijät kuvailevat komeettoja joskus ”likaisiksi lumipalloiksi”.
Komeetan näkeminen vaatii silti kokeneen tähtien tarkkailijan, veikkaavat asiantuntijat The New York Timesissa.
”Tavallisillakin kiikareilla pitäisi jo selvitä, että se on komeetta”, sanoo E. C. Krupp, Los Angelesin Griffithin observatorion johtaja.
Teleskooppi auttaa näkemään värit ja hienommat yksityiskohdat, myös komeetan hehkuvan koman ja pitkän hännän.
Joskus komeetta voi kirkastua yllättäen, kun pöly tai jää järjestyy komeetan sisällä uudelleen.
Komeetat ovat pölyn ja jäätyneiden kaasujen ja kivien möhkäleitä. Tähtitieteilijät kuvailevat komeettoja joskus ”likaisiksi lumipalloiksi”.
Komeetta on niin sanottu pitkäjaksoinen komeetta, ja suuri osa niistä tulee Maan lähelle Oortin pilvestä. Pilveä ei ole koskaan havaittu, mutta sen olemassaolo on päätelty muun muassa juuri komeetoista.
Pilvi sijaitsee paljon kauempana kuin aurinkokuntamme jäiset kappaleet Kuiperin vyöhykkeellä. Sen ulkoreuna voi olla jopa 2 000 kertaa niin kaukana kuin kääpiöplaneetta Pluto on meistä.
Painovoima voi joskus sysätä jäisen kivivuoren matkalle kohti Aurinkoa, joka vetää kiveä puoleensa.
Kun komeetta lähenee Aurinkoa, sulattaa se jäisen komeetan pintaa. Siitä irtoaa kaasua ja pölyä avaruuteen ”pyrstöksi”.
Vihreässä komeetassa näitä häntiä on kaksikin, joista toinen kellertävä. Häntä tai hännät voivat venyä avaruudessa miljoonien kilometrien päähän.
Komeetat ovat kaikki varhaisen aurinkokunnan jäänteitä. Niistä on löydetty elämän perustavia ainesosia, kuten eri aminohappoja.
Komeettojen mukana niitä on ehkä tullut maapallollekin aikana, jolloin komeettoja esiintyi aurinkokunnassa paljon enemmän.
Pian vihreä komeetta C/2022 E3 pakenee Maan tarkkailijoita kauas avaruuteen. Samalla sen muoto on muuttunut, koska se menetti pyrstönsä ainetta avaruuteen.
Komeetta etääntyy nyt noin 37 kilometrin sekuntinopeudella aurinkokunnan sisäosista.
Vielä ei tiedetä, jääkö komeetta osaksi aurinkokuntaamme, jolloin se ehkä palaisi uudelle kierrokselle Auringon ympäri. Sen mahdollinen kääntöpiste on kaukana, noin 420 miljardin kilometrin päässä.
Toinen vaihtoehto on, että se sinkoutuu pois aurinkokunnasta, syvään avaruuteen.
