Kiinan torstaina aloittamat sotaharjoitukset paisuivat ennennäkemättömiksi. Taiwanin saarron onnistuminen joskus tulevaisuudessa riippuisi kuitenkin muiden maiden reaktiosta.
Uutiset Kiinan Taiwaninsalmella aloittamista sotaharjoituksista näkyivät suurella näytöllä Kiinan pääkaupungissa Pekingissä 4. elokuuta. Kuva: Kyodonews / Zuma
Matilda Jokinen HS
Kiinan sunnuntaina päättyviksi ilmoitetut sotaharjoitukset Taiwanin ympäristössä ovat tarjonneet vihjeitä yhä rohkeammaksi käyvän Kiinan suunnitelmista, kirjoittavat uutistoimistot Reuters ja AFP.
Taiwanin puolustusministeriön syytti viikonloppuna Kiinaa hyökkäyksen simuloinnista pääsaarelleen, minkä lisäksi asiantuntijat arvioivat Kiinan harjoitelleen Taiwanin saartoa.
Reuters kertoo, että turvallisuusasiantuntijoiden mukaan Kiinan sotasuunnittelijat ovat jo pitkään pohtineet Taiwanin saartamista. He uskovat, että tähän asti Kiina on arvioinut saarron harjoittelun kuitenkin liian provosoivaksi eleeksi.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemiehen, Nancy Pelosin tiistainen vierailu Taiwanin itsehallinnollisella saarella tarjosi Kiinalle hyvän tekosyyn toimia. Kiina ei tunnusta Taiwanin itsenäisyyttä ja vaatii myös muita maita kunnioittamaan ”yhden Kiinan politiikkaa”. Pian Pelosin vierailun jälkeen Kiina aloitti Taiwanin vesillä ja ilmatilassa ennenäkemättömän suuret sotaharjoitukset.
Torstaista sunnuntaihin kestäneet harjoitukset ovat yltäneet laajemmalle alueelle kuin kolmannessa Taiwaninsalmen kriisissä vuosina 1995–1996.
Nopea ja yllättävä Taiwanin valtaaminen on Kiinalle mahdotonta, toteaa erikoistutkija Matti Puranen Suomen maanpuolustuskorkeakoulusta. Pelkkä joukkojen keskittäminen veisi kuukausia ja maihinnousua varten olisi mobilisoitava siviilialuksia.
Siksi spekulaatioissa on usein arvioitu, että Kiina voisi ensin turvautua Taiwanin saartamiseen, jos se haluaisi vallata saaren. Saarrossa Kiina pyrkisi estämään kaikkien kaupallisten ja sotilaallisten lentokoneiden ja laivojen pääsyn Taiwaniin tai sieltä pois.
Kiinalla on ”selvästi kaikki valmiudet” määrätä tällainen saarto, arvioi riippumaton kiinalainen sotilasasiantuntija uutistoimisto AFP:lle.
Taiwanin laivasto laukaisi merellä satamansa edustalla yhdysvaltalaisen ohjuksen jokavuotisessa Han Kuang -harjoituksessa 26. heinäkuuta 2022. Kuva: Sam Yeh / Lehtikuva
Taipeissa mies juoksi etsimään suojaa jokavuotisen Wan An -ilmahyökkäysharjoituksen aikana 25. heinäkuuta 2022. Kuva: ANN WANG
Yksittäisten maiden täysi eristäminen ei ole globaalissa maailmassa kuitenkaan täysin mutkatonta.
”Jotkut katsovat täydellisen kauppasaarron voimaantulon vaativan massiivista pommituskampanjaa ja ilmavoimien tuhoamista”, Puranen sanoo.
Onnistuminen riippuisi pitkälti myös kansainvälisestä reaktiosta. Tottelisiko muu maailma, jos Kiina asettaisi Taiwanin ylle lentokiellon ja vaatisi kaupankäynnin tapahtuvan mantereen kautta?
”Kansainväliset seuraukset ovat arvaamattomia”, Puranen korostaa. ”Avainkysymys on, mitä Yhdysvallat ja Japani tekisivät. Jos ne päätyisivät esimerkiksi avaamaan käytävän saarrettuun Taiwaniin, alkaisi hermopeli.”
Jo nyt Kiina on saattanut vahingoittaa kansainvälisiä suhteitaan. Nähtäväksi jää muun muassa se, miten Japanin puolelle ammutut ohjukset vaikuttavat Kiinan Japani-suhteeseen.
Ohjusten ampuminen Taiwanin yli oli sekin hyvin poikkeuksellista. Samoin on toiminut lähinnä Pohjois-Korea Japanin kanssa.
”Mutta ei se hyviin käytöstapoihin kuulu”, Puranen sanoo.
Ohjusten mereen ampuminen on ollut Kiinalle itselleenkin lähinnä ”välttämätön paha” ääri-isänmaallisten kansalaistensa miellyttämiseksi. Maa on 1980-luvulta lähtien pyrkinyt välttämään turhia riskejä ja keskittymään talouskasvuun.
Tässä mielessä Kiina on osoittautunut hyvin erilaiseksi toimijaksi kuin esimerkiksi Venäjä, Puranen kuvailee.
”Kiina ei lähde mukaan turhiin uhkapeleihin.”
Kiinan valtionmedia julkaisema kuva näyttää Kiinan armeijan sotaharjoitusten aikana laukaiseman ohjuksen 4. elokuuta. Kuva: Liu Fang / ZUMA
Silti Purasen on vaikea enää nähdä sellaista käännettä kuin kolmannen Taiwaninsalmen kriisin jälkeen 1990-luvun lopulla. Silloin Kiina huomasi, että sotilaallinen mahtailu oli saanut naapurimaat varpailleen, joten se korjasi linjaansa sovittelevammaksi.
Seurauksena Kiinan onnistui luoda itsestään mielikuva rauhanomaisempana toimijana. Moni Itä- ja Kaakkois-Aasian maa on puolestaan päätynyt tiivistämään yhteistyötään Kiinan kanssa.
Vihamielinen toiminta Taiwaninsalmella voi nyt muuttaa asenteita.
”Kiinan uhka -ajattelu saattaa nostaa jälleen päätään”, Puranen pohtii. ”Ja tällä kertaa samanlaista muutosta yhteistyökykyiseksi ja rauhaa tavoittelevaksi naapuriksi on vaikeampi nähdä. Nykyinen johto tuntuu valinneen suuntansa ja tiensä.”
