Mikäli asiat hoidetaan hyvin, voi länsimaisilla taistelupanssarivaunuilla olla hyvin merkittävä rooli tulevana keväänä Ukrainan sodassa. Näin arvioi Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi.
Monia kysymyksiä on kuitenkin vielä ilmassa, kuten millaisia määriä vaunuja lopulta lähetetään, ja miten nopeasti ne on integroitavissa olemassa oleviin ukrainalaisosastoihin, vai rakennetaanko niistä kokonaan uusia yhtymiä.
Taistelumenestyksen lisäksi länsimaisilla vaunuilla on vaikutusta muun muassa molempien sodan osapuolten moraaliin.
– Nämä vaunut vaikuttavat tietysti ukrainalaisten moraaliin myönteisesti, kun taas venäläinen väkipakolla rintamalle viety sotilas huonoissa varusteissa jossain keväisen rospuuttoisessa poterossa voi kokea moraalinsa laskevan, kun joutuu taistelemaan tällaisia koulutettuja panssarivoimia vastaan, Kastehelmi sanoo Iltalehden Tilannestudiossa.
Saksan viranomaiset ovat pitkän vitkuttelun jälkeen vahvistaneet, että maa lähettää Leopard-taistelupanssarivaunuja Ukrainaan. Lisäksi Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä omia Abrams-taistelupanssarivaunujaan. Britannian ja Ranskankin on arveltu mahdollisesti ilmoittavan lähiaikoina mahdollisista taistelupanssarivaunujensa lähettämisestä Ukrainan avuksi.
Haastava prosessi
Kastehelmi toteaa tilanteen olevan isossa kuvassa se, että tällä panssariavulla Ukraina saa jatkuvasti parempia ja parempia vaunuja.
– Eli tavallaan Venäjän kalusto jatkuvasti lähinnä huononee. Sanoisin, että kyllä harmittaisi olla joku kannibalisoiduilla osilla korjatun T-62-vaunun johtaja, kun vastapuolella on juuri lännessä huollettu Leopard 2A6.
T-62-vaunu kaplenee modernien Leopardien rinnalla taistelukentällä. DamantisZ / Alamy Stock Photo
Asiantuntija kuitenkin muistuttaa kyseessä olevan kokonaisvaltainen ja logistisestikin haastava prosessi, joka vaatii myös paljon koulutustunteja ennen kuin niitä voidaan ottaa käyttöön taistelukentällä.
– Pitää ymmärtää, että paraskin vaunu on loppupeleissä vain iso, teloilla kulkeva teräksinen ruumisarkku, mikäli sen ympärillä ei ole ensinnäkin toimivaa logistiikkaa ja huoltoa.
Kokonaisuuden kannalta esimerkiksi yksi hyvin toimiva panssarivaunujoukkue tai pelkkä komppaniakaan ei aina riitä, jos muilla aselajeilla ei ole kykyä toimia vaunujen kanssa mahdollisimman tehokkaasti yhdessä. Tehokas panssariase vaatiikin nimenomaan joukkojen kouluttamista yhtymiksi, jotka osaavat sen yhteistoiminnan.
– Tarvitaan kokonaisvaltaista koulutustukea, joka käsittää kaikkia sotilaita miehistöstä korkeisiin upseereihin. Vaikkei esimerkiksi Suomi pysty välttämättä tarjoamaan ihan niin montaa vaunua, niin tällainen koulutusyhteistyö on sitten se, missä myös Suomi voisi loistaa.
Aihetta käsitellään yksityiskohtaisemmin videolla tämän jutun alussa. Tilannestudion koko jakson voi puolestaan katsoa kokonaisuudessaan täällä.
