Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken huomautti tiedotustilaisuudessa, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole Yhdysvaltojen ja Turkin kahdenvälinen asia.
Kirsi Jääskeläinen
Washington DC
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) tapasi Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin ja keskusteli hänen kanssaan muun muassa Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Kahdenvälisen tapaamisen lisäksi ulkoministeri Haavisto tapasi ulkoministeri Blinkenin yhdessä Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin kanssa.
Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys riippuu nyt Turkin ratifioinnista. Turkki ei ole antanut aikataulua.
Kolmikon yhteisessä tiedotustilaisuudessa käytettiin paljon sanaa ”ystävät”. Blinken korosti, että Suomella ja Ruotsilla on Yhdysvaltojen täysi tuki Naton täysjäseneksi. Blinken kertoi, että maan kongressissa on yli puoluerajojen vahva kannatus maiden Nato-jäsenyydelle.
Blinken sanoi tiedotustilaisuudessa useaan otteeseen, että hän uskoo Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin saavan päätöksensä ”pian”.
Haavisto kertoo Suomen ja Ruotsin välittäneen keskusteluissa Yhdysvalloille toiveensa siitä, että maiden Nato-jäsenyys saataisiin ratifioitua Turkissa ennen Turkin vaaleja keväällä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on olennaista, että asiat etenevät nopeasti, kun Euroopassa on sota. Kuva: Saul Loeb / Lehtikuva
– Se on tärkeä aikaikkuna, sillä jos mennään Turkin vaalien yli loppukeväästä, niin aikataulut pitenevät. Suomen ja Ruotsin näkemys on, että ratifiointi olisi hyvä toteuttaa ennen Turkin vaaleja. Uskon, että tämä meidän viestimme ja miten me asian näemme vaikuttaa myös Yhdysvaltojen arvioon tilanteesta, Haavisto sanoi suomalaiselle medialle erikseen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Haavisto kommentoi kysymystä, millaisen viestin se välittää Venäjälle, että Suomen Nato-ratifioinnissa kestää.
– Kun Euroopassa on sota, on olennaista, että asiat etenevät nopeasti.
Blinken vastasi kriittisiin kysymyksiin siitä, miksi Yhdysvallat ei painosta enempää Turkkia ratifiointiasiassa, että Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi on edennyt historiallisen nopeasti ja oikeaan suuntaan ollaan menossa.
Blinken kuitenkin huomautti, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole Yhdysvaltojen ja Turkin kahdenvälinen asia, vaan Suomi ja Ruotsi tekevät omaa työtänsä asian eteen.
Vaikka Blinken ei tiedotustilaisuudessa antanut suomalais- ja ruotsalaistoimittajien kysymyksiin suoraa vastausta siitä, kuinka Yhdysvallat käyttää vaikutusvaltaansa prosessin nopeuttamiseksi, Haaviston mukaan tällaista hiljaista diplomatiaa kuitenkin käydään kulisseissa.
Blinken ei antanut suoraa vastausta sille, miten Yhdysvallat käyttää vaikutusvaltaansa Nato-prosessin jouduttamiseksi. Kuva: AMANDA ANDRADE-RHOADES / Reuters
– Diplomatiassa on paljon sellaista, mikä ei näy päällepäin, ja jossa eri kanavia pitkin viedään viestejä ja vaikutetaan. Tällainen diplomaattinen työ on tietysti koko ajan menossa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien eteen, Haavisto kertoi.
Haavisto kertoo, että pari viikkoa sitten järjestetyssä Nato-maiden ulkoministerien kokouksessa Haavisto kuuli viestejä siitä, kuinka lähes kaikki Nato-maat tekevät nyt tällaista hiljaista vaikutustyötä.
– Täytyy luottaa siihen, että kaikki käyttävät nyt niitä keinoja jotka ovat heidän käytettävissään ja että ne ovat tehokkaita.
Turkki on ilmaissut enemmän huolia Ruotsin kuin Suomen suhteen. Maiden yhteinen rintama ei kuitenkaan horju, vaan Natoon ollaan menossa yhtä aikaa.
Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen Turkin Nato-ratifioinnista: ”Kärsivällisyyttä vielä vaaditaan”
– Yhdysvalloilla on vahva kanta siihen, että Suomen ja Ruotsin tulisi tulla Natoon yhdessä. Se perustuu paljon ihan maantieteeseen. Kun katsoo Ruotsin sijaintia kartalla ja miettii puolustussuunnittelua Pohjoismaissa ja koko Itämeren alueella, niin jos siitä ottaa Ruotsin kokoisen palan pois, niin suunnittelu on paljon vaikeampaa, Haavisto sanoo.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken (kesk.) korosti, että Suomella ja Ruotsilla on Yhdysvaltojen täysi tuki Naton täysjäseneksi. Kuva: Saul Loeb / Lehtikuva
– Toinen syy on se, että Suomella ja Ruotsilla on ollut hyvin läheinen puolustusyhteistyö tähän asti, joten olisi hyvin luonnotonta rikkoa se yhteistyö. Teemme kaikkemme, jotta maamme saisivat ratifioinnin samaan aikaan.
Mikäli Turkki aloittaisi maahyökkäyksen Syyriassa, mutkistaisiko tämä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimista Turkissa?
– Olemme sanoneet, että siviiliväestöön ei pitäisi kohdistaa minkäänlaisia sotilastoimia. Siviiliväestöllä on oikeus näilläkin alueilla olla turvassa. Mutta toivomme tietenkin, että konflikti sillä alueella ei syvene ja mutkista tilannetta (Naton suhteen).
Haavisto tapaa Washingtonissa myös Yhdysvaltojen hallinnon ja kongressin edustajia sekä keskustelee tutkijoiden kanssa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä.
Haavisto osallistuu matkallaan myös Aspenin turvallisuusfoorumin paneelikeskusteluun Euroopan turvallisuudesta.
Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Aspenin turvallisuusfoorumi kokoaa yhteen hallitusten ja yrityselämän edustajia sekä tutkijoita ja toimittajia keskustelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä.
Haaviston matka jatkuu perjantaina New Yorkiin, jossa hän tapaa YK:n pääsihteeri António Guterresin sekä rauhanrakennus- ja humanitaarisista kysymyksistä vastaavia YK:n johtohenkilöitä.
Tapaamisissa keskustellaan muun muassa Venäjän hyökkäyssodan globaaleista vaikutuksista sekä Lähi-idän, Persianlahden ja Afrikan sarven tilanteesta.
