Tämä tiedetään Turkin katastrofista nyt – järistys oli voimakkain alueella yli sataan vuoteen

Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus USGS arvioi, että maanantain vastaisena yönä tapahtuneen maanjäristyksen kuolonuhrien määrä saattaa nousta vielä 10 000:een.

Yli 1 500 ihmistä on kuollut ja useita tuhansia loukkaantunut maanantain vastaisena yönä tapahtuneessa maanjäristyksessä Turkissa ja Syyriassa. Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskuksen USGS:n mukaan kyseessä on voimakkain maanjäristys alueella yli sataan vuoteen.

IS kokosi tähän artikkeliin faktat, jotka katastrofista ja sen seurauksista oli tiedossa maanantaina iltapäivällä Suomen aikaa.

Järistyksen sijainti ja voimakkuus

Järistyksen keskipiste sijaitsee Turkin Gaziantepin provinssissa, 23 kilometriä itään Nurdagin kaupungista. Järistys tapahtui 24,1 kilometrin syvyydessä kello neljän aikoihin aamuyöllä.

Järistyksen voimakkuudeksi on mitattu 7,8 magnitudia. Alueelta on raportoitu maanantaina myös lukuisista jälkijäristyksistä, joiden voimakkuus on ollut enimmillään jopa 6,7 magnitudia.

Turkin ja Syyrian lisäksi aamuöisen maanjäristyksen kerrottiin tuntuneen myös Kyproksella ja Libanonissa.

Iltapäivällä raportoitiin uudesta, 7,5 magnitudin maanjäristyksestä, jonka keskus sijaitsee Kahramanmarasin kaupungin lähellä.

Lue lisää: Turkissa uusi suuri maan­järistys – aamuyön järistyksen uhreja ainakin 1 400

Henkilövahingot

Maanantaina iltapäivällä järistyksen oli vahvistettu vaatineen Turkissa ainakin 912 ihmishenkeä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi haavoittuneita olevan yli 5 300.

Syyrian puolella valtion televisio raportoi ainakin 592 ihmisen kuolleen enimmäkseen Aleppon, Haman, Latakian sekä Tartusin alueilla.Lisäksi Syyrian siviilipuolustus eli niin sanotut ”valkokypärät” kertoivat 221 ihmisen kuolleen oppositiokapinallisten hallitsemilla alueilla maan koillisosissa.

Myös Syyriassa on kerrottu vähintään tuhannen loukkaantuneen. Syyrialais-amerikkalaisen lääketieteellinen yhdistys SAMS kertoi, että sen Syyriassa toimivat sairaalat ”tulvivat potilaita, jotka täyttävät käytävät”. Valkokypärät puolestaan julistivat maan koillisosat katastrofialueeksi.

Maailman terveysjärjestö WHO ilmaisi huolensa Turkin alueista, joilta tietoja maanjäristyksen seurauksista ei oltu kuultu vielä puoleen päivään mennessä. Järjestön mukaan alueiden tilanteen kartoitus oli käynnistetty.

USGS arvioi alueen aiempia maanjäristyksiä koskevien historiallisten mallinnuksien perusteella, että maanantain maanjäristyksen uhrien lukumäärä saattaa vielä yltää jopa 10 000 ihmiseen.

Lue lisää: Ulko­ministeriö: Turkin maan­järistyksissä ei tiedossa suomalais­uhreja

Aineelliset vahingot

Alueelta levinneiden kuvien ja videoiden perusteella järistys romahdutti useita kokonaisia kerrostaloja hetkessä. Erdoganin mukaan Turkissa vaurioitui yli 2 818 rakennusta kymmenellä paikkakunnalla.

Gaziantepin kaupungin keskustassa sijaitseva, satoja vuosia vanha Gaziantepin linna vaurioitui järistyksessä niin ikään pahoin. Turkkilaisen Anadolu-uutistoimiston mukaan osa linnakkeen muureista ja rautakaiteista romahti ja vieri läheisille kaduille.

Myös linnan vieressä sijaitsevan Sirvanin historiallisen moskeijan 1600-luvulla rakennettu kupoli romahti osittain.

Turkin merenkulkuviranomaisten mukaan järistys aiheutti vahinkoja myös Hatayn provinssissa sijaitsevassa Iskenderunin satamassa. Sataman liikenne on toistaiseksi siirretty muihin lähellä sijaitseviin satamiin.

Turkin puolustusministeriön mukaan järistys synnytti halkeamia myös useiden alueella sijaitsevien lentokenttien kiitoteihin.

Venäjällä on laivastotukikohta Syyrian rannikolla Tartusissa sekä ilmatukikohta kaupungin pohjoispuolella. Venäjän puolustusministeriön mukaan maanjäristys ei aiheuttanut vahinkoa tukikohdissa.

Pelastus- ja raivaustyöt

Erdoganin mukaan pelastustyöntekijät olivat iltapäivään mennessä pelastamaan yli 2 400 ihmistä elossa romahtaneiden talojen raunioista.

Turkin puolella pelastustöihin osallistuu noin 9 000 henkeä, joskin Erdogan kertoi lukumäärän kasvavan yhä. Tiedossa ei ole, kuinka monta ihmistä on hautautuneena raunioihin.

Järistyksen jälkihoitoa vaikeuttavat alueella vallitsevat sääolosuhteet. Lämpötilan odotetaan putoavan tiistaina alimmillaan kuuteen pakkasasteeseen, ja myös lumisateet ovat mahdollisia.

Silminnäkijöiden kertomukset

Gaziantepissä asuva liikemies Sinan Sahan kertoi Guardianille heränneensä perheineen tärinään. Hänen mukaansa sähköt olivat katkenneet, ja talo oli täynnä murskaantunutta lasia.

– Käytimme puhelimien taskulamppuja, jota näimme pukeutua. Kiirehdimme ulos talosta. Kaikki, jotka kykenivät selviämään hengissä, ovat paenneet jonnekin. Sukulaisteni talot Kahramanmarasissa on tuhoutuneet, Sahan kertoi.

– Olin Istanbulissa, kun sinne iski iso maanjäristys vuonna 1999. Tämä on vakavampi kuin se, hän jatkoi ennen kuin katkaisi puhelun uuden jälkijäristyksen tullessa.

Diyarbakirin kaupungissa asuva nainen kertoi Reutersille olleensa järistyksen tapahtuessa perheineen kotona seitsenkerroksisessa talossa.

– Me keinuimme kuin kehdossa. Meitä oli kotona yhdeksän. Kaksi poikaani on edelleen raunioissa, odotan heitä, kasvoihinsa ja käsivarsiinsa vammoja saanut nainen kertoi romahtaneen kotitalonsa edustalla toimittajalle.

Kansainvälinen reaktio

Lukuisat valtiojohtajat ovat esittäneet julkiset surunvalittelunsa maanjäristyksen uhreille sekä tarjonneet apuaan jälkiseurauksista selviämiseen.

Myös tasavallan presidentin kanslia ilmoitti presidentti Sauli Niinistön lähettäneen surunvalittelunsa Erdoganille. Pääministeri Sanna Marin ilmaisi tukensa Turkille ja Syyrialle Twitterissä.

EU:n kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarcic kertoi unionin hätätilakoordinaatiokeskuksen olleen yhteydessä Turkin viranomaisiin sekä aktivoineen Kopernikus-satelliitin kartoituspalvelun pelastustöiden avuksi.

Pelastustiimejä paikan päälle kertoivat lähettävänsä ainakin Espanja, Israel, Taiwan, Puola, Intia, Bulgaria, Kroatia, Tshekki, Ranska, Hollanti ja Romania.

Venäjän hätätilaministeriö lupasi niin ikään lähettää järistysalueelle kaksi IL-76-lentokonetta sekä 100 pelastustyöntekijää. Apuaan Turkille tarjosi myös Ukraina, jolla riittää omiakin haasteita Venäjän lähes vuoden kestäneen hyökkäyssodan vuoksi.

– Olemme tänä hetkenä lähellä Turkin ystävällisiä ihmisiä sekä valmiina tarjoamaan tarvittavaa apua, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi.