Tämä yksityiskohta Suomen super­lupauksessa hämmästyttää Harri Kirvesniemeä – esittää jäätävän arvion

Niko Anttolalla on vain taivas rajanaan. Harri Kirvesnimen mukaan Anttolan katto saattaa olla korkeammalla kuin kolminkertaisella olympiavoittajalla Iivo Niskasella.

19-vuotias Niko Anttola teki myöhään torstai-iltana suomalaista maastohiihtohistoriaa voittamalla 10 kilometrin (v) nuorten maailmanmestaruuden. Nuorten MM-mitali oli Anttolalle Whistlerin-kisojen toinen ja koko uran neljäs.

Suomalaisista hiihtäjistä vain Krista Pärmäkoski on saavuttanut neljä mitalia alle 20-vuotiaiden sarjassa.

Anttolan maailmanmestaruudessa oli toinenkin suomalaisittain harvinainen seikka: se tuli vapaalla hiihtotavalla, joka on ollut Suomen hiihtäjille ikuinen murheenkryyni.

Suomella on nyt vihdoin käsissään hiihtäjä, joka taitaa sekä perinteisen että vapaan tekniikat. Anttola otti alkuviikosta hopeaa 20 kilometrin perinteisen yhteislähtökisasta.

– Olen pitänyt Nikoa aavistuksen parempana pertsan hiihtäjänä, mutta otan ilolla vastaan, että se meni näin päin. Poikkeuksellista, Ilta-Sanomien asiantuntija Harri Kirvesniemi kommentoi.

Jopa Norjan hiihtolegenda Petter Northug yltyi suitsuttamaan Anttolan luistelutekniikkaa torstain kultavedon jälkeen. Hän vertasi nuorta suomalaista Thomas Alsgaardiin, viisinkertaiseen olympiavoittajaan ja vapaan taituriin.

Kirvesniemen mielestä arvovaltaisempia kehuja ei hiihtomaailmasta heru. Norjalaiset suksijat tunnetaan silmiä hivelevän tehokkaasta vapaan menostaan.

– Norjassa vapaan taso on aivan huikea. Sitten kun aletaan kehua muun maalaisia, niin onhan se melkoista.

Kirvesniemi teki torstain kultahiihdosta kiintoisan havainnon. Hän seurasi silmät kiiluen 2,8 kilometrin väliaikapistettä, jossa Anttola murjoi pitkää nousuosuutta kuokkatekniikalla. Moni muu kilpaveli alkoi vääntää wassua (työntö joka potkulla) jo varhaisessa vaiheessa, mutta suomalaislupaus piti päänsä ja hyödynsi pitkien raajojensa liike-energiaa viimeiseen asti.

– Hän pystyy hiihtämään kuokkaa valtavan tehokkaasti ja sujuvasti ja tulee samalla säästäneeksi yläkroppaa varsinaisiin wassupaikkoihin. Sama on nähtävissä miesten yhteislähtökisoissa: Johannes Kläbo on ensimmäinen, joka vaihtaa kuokalle. Puhumattakaan Northugista aikoinaan, Kirvesniemi ruotii.

Anttola on hiihtäjäksi harvinaisen pitkä, 192 senttiä. Pituus itsessään ei ole hiihdossa avain onneen, mutta kuten Kirvesniemikin huomauttaa, Anttonen osaa hyödyntää hurjia välityksiään taitavasti.

Tulevaisuudessa jälki voi olla tuhoisaa.

– Isokokoiset hiihtäjät kehittyvät hyvin usein vähän jäljessä. Hiihdossa on paljolti kyse suhteellisesta voimasta, joka kehittyy pienemmillä aikaisemmin. Kehittymispotentiaalia on siis enemmän, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemen mielestä Anttolan hiihtämisestä näkee, että tämä on vielä monissa asioissa raakile. Hänen perinteisen tekniikkansakin on uljas, mutta esimerkiksi suurmestari Iivo Niskaseen verrattuna kovin keskeneräinen.

Anttolan keskivartalossa ei ole sellaista ”lukkoa” kuin Niskasella.

– Nikon perinteisen tekniikka on erittäin hyvää, mutta kehitysmahdollisuudet ovat isoja. Siinä missä Iivon kroppa pitää perinteisellä liki sataprosenttisesti ja hän suuntaa tehontuoton oikein, Niko on vasta 90 prosentin tasolla.

Onneksi keskivartalon syvien lihasten kuntoon paneminen on yksi helpompia asioita, joita nuori hiihtäjä voi tehdä. Se vaatii vain toistoja, ei niinkään lahjakkuutta.

– Keskivartalon pito kehittyy ihan automaattisesti harjoitustuntien mukana. Tämähän avaa pelkästään positiivisia näkymiä tulevaisuuteen, Kirvesniemi sanoo.

Kehitettävää piisaa muuallakin. Anttola hallitsi maanantain yhteislähtökisaa mielin määrin, mutta ei saanut tiputettua norjalaista Mathias Holbäkiä kintereiltään. Loppukahinoissa Anttolalla ei ollut palaakaan

Herkimmät kauhistuivat siitä, onko Anttolassa ”nylkyn” vikaa. Eli hiihtäjän, jolla on reipas matkavauhti mutta ei minkäänlaista irtiottokykyä.

Kirvesniemi viittaa kintaalla epäilijöiden arvioihin.

– Se ei ollut muutoinkaan paras päivä Nikolta, ja hän oli ehtinyt väsyttää itsensä ennen kiriä. Lisäksi tehontuottoon liittyviä ominaisuuksia, joista irtiottokyky koostuu, voi helposti kehittää 19 ikävuoden jälkeenkin. En ole huolissani.

Suomen maajoukkuemies Perttu Hyvärinen ilmoitti ennen maailmancupin avauskisaa Rukalla, että Anttolasta voi tulla vielä Niskastakin kovempi tekijä.

– Yleishiihtäjänä kyllä. Siinä on kyllä ihan superlahjakas kaveri. Mieletön, Hyvärinen päivitteli.

Lue lisää: Suomen hiihdon suurimmasta lupauksesta tärähti hurja ennuste – ”Iivokin kalpenee vielä”

Kirvesniemi on samaa mieltä. Hän muistuttaa, että teinivuosinaan terveysmurheista kärsinyt Niskanen ei voittanut ainuttakaan mitalia alle 20-vuotiaiden kisoista.

– Perinteisen puolella en näe suuria eroja Niskasen ja Anttolan välillä, mutta Niko on todella, siis todella paljon edellä Iivoa vapaalla. Hänen vipuvartensa, vaikkapa raajojen pituus, saattaa toimia vapaassa paremmin kuin Iivolla. Kokonaispotentiaalia on siinä määrin enemmän.

Anttolan näytöt tammikuun SM-kisoissa ja Kanadan laduilla ovat sellaisia, että lippu Planican MM-kisoihin olisi kaikkea muuta kuin huutava vääryys. Tositoimiin hän voisi päästä ainakin 15 kilometrin (v) vapaan kilpailussa ja kisojen päätösmatkalla 50 kilometrin (p) yhteislähtökisassa.

Kirvesniemi sanoo pohtineensa Anttolan mahdollista MM-valintaa paljon ja ankarasti.

Hän ei lähettäisi nuorta timanttia Sloveniaan.

– Nikolle ei olisi paras vaihtoehto roikkua Sloveniassa paria viikkoa odottamassa mahdollisuuttaan. Hänen kauden päätapahtumansa on hiihdetty ja voisi olla parempi vaihtoehto, että hän saisi nyt rauhassa harjoitella, hiihtolegenda naulaa.

Kirvesniemi suuntaisi katseensa loppukauden maailmancupin kinkereihin. Cupin kisaviikonloppuja on MM-hiihtojen jälkeen vielä viisi.

– Hänet pitäisi viedä ehdottomasti kaikkiin jäljellä oleviin maailmancupeihin ja tarjota niin paljon matkoja kuin mies itse vain haluaa hiihtää. Sieltä saisi erittäin arvokasta kokemusta.