Kotimaa|Tampereen yliopisto
Opettajat äksyilevät, kurssimerkinnät viivästyvät ja protestit ovat ainoa tapa saada äänensä kuuluviin – näin opiskelijat kertovat HS:n kyselyssä Tampereen yliopiston ongelmista.
Monet Tampereen yliopiston ongelmista ovat henkilöityneet rehtori Mari Wallsiin. Tampereen yliopistolla osoitettiin mieltä rehtorihakuun liittyen tammikuussa. Kuva: Saara Tuominen / Aamulehti
Essi Myllyoja HS
”Sehän on sellainen yleinen vitsi suomalaisten yliopistojen keskuudessa, että ’ai, sä oot Tunista [Tampere university], onnea vaan’. Jotenkin koomista, miten yliopistolla, joka välittää niin paljon omasta brändistään, on suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa tosi huono maine.”
HS uutisoi aiemmin Tampereen yliopiston huonosta työilmapiiristä: työtä on liikaa, se on huonosti organisoitua ja työntekijät ovat kuormittuneita. Lisäksi moni kokee, että yliopistoa johdetaan pelolla, eikä kritiikin esittäminen ole sallittua.
Lue lisää: ”Rehtori johtaa yliopistoa diktaattorin ottein” – Työntekijät hermostuivat Tampereen yliopiston johtoon
Jutun yhteydessä kysyimme lukijoilta, onko heillä kokemuksia Tampereen yliopiston ongelmista. Vastauksia tuli reilu 140. Vastaajien joukossa oli sekä työntekijöitä että opiskelijoita.
Tähän juttuun on poimittu kommentteja opiskelijoilta. Kursivoidut kohdat ovat vastaajien suoria sitaatteja kyselystä. Julkaisemme kommentit nimettöminä, mutta juttuun on valittu vastauksia vain heiltä, joiden henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.
HS:n kyselyssä selvisi, että opiskelijoita hiertävät Tampereen yliopistossa pitkälti samat asiat kuin työntekijöitäkin.
Tampereen yliopistossa käytiin loppuvuodesta 2021 yt-neuvottelut, jonka jälkeen yliopiston hallinto- ja tukipalveluissa väki väheni reippaasti. Osa hallinnon ja tukipalvelujen tehtävistä siirtyi sen jälkeen opetushenkilöstölle. Henkilöstön kuormittuminen näkyy eri tavoin opiskelijoillekin.
”Monet ovat joutuneet kyselemään kurssisuoritusmerkintöjen perään ja vastaukset ovat olleen ’kalenterini on niin täynnä, mutta yritän parhaani’ tyyppisiä.”
”Opetushenkilöstön stressi näkyy töykeytenä ja ärtyisyytenä, mikä on outoa, koska heidän tulisi olla meitä opiskelijoita varten työskentelemässä eikä toisin päin.”
”Professoreilla on aivan liikaa työtaakkaa, joten aikaa esimerkiksi diplomitöiden ohjauksiin ei juuri ole ja valmistumiset viivästyvät.”
Tukipalveluista leikkaaminen taas on johtanut esimerkiksi siihen, että opinnonohjausta on vaikea saada.
”Kukaan ei tunnu enää oikein tietävän, keneltä pitäisi mitäkin asiaa kysyä. Opiskelijaa pallotellaan suuntaan ja toiseen, ja opinnoista suoriutuminen alkaa muistuttaa selviytymistä kaikkien ylimääräisten askareiden takia.”
Eräs kyselyyn vastannut hallintotieteilijä kertoo, että palveluja on ”kai periaatteessa saatavilla”, mutta kukaan ei oikein tiedä mistä ja miten.
”Esimerkiksi yliopiston nettisivut ovat todella sekavat ja siellä on vanhentunutta tietoa. Opiskelijat kyselevät sitten vanhemmilta opiskelijoilta, ja opiskelijat ohjaavat toinen toisiaan, mutta eihän sen niin pitäisi mennä”, hän kertoo.
Opiskelija ei halua arvostella julkisesti yliopistoa omalla nimellään.
Opiskelijoiden näkökulmasta yksi iso, konkreettinen ongelma Tampereella on opiskelutilojen puute. Tampereen yliopisto on kertonut haluavansa vähentää tilojaan 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
”Jo nyt joudutaan istumaan luentosalien portailla – ja silti väitetään, että tiloista voisi leikata.”
”Monissa opinnoissa painotetaan ryhmätöitä. Missä niitä pitäisi tehdä? Jonkun pienessä yksiössä tai kusisessa solussa ilmeisesti.”
Myös yliopiston johto sai kritiikkiä osakseen kyselyssä.
”Tuntuu älyttömältä opiskella yliopistossa, jonka johdolle täytyy perustella toimivien opiskelu- ja työtilojen, yhteisön hyvinvoinnin ja sivistyksen puolustamisen tärkeyttä.”
”Laadukkaaseen koulutukseen ja riippumattomaan tieteeseen Tampereen yliopisto ei enää tunnu pyrkivän, vaan keskiössä on tuottaa määrällisesti mahdollisimman paljon tutkintoja mahdollisimman halvalla.”
Tampereen ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Anniina Honkasaari sanoo, että HS:n kyselyssä ilmi tulleet ongelmat kuulostavat tutuilta. Samojen asioiden tiimoilta on tullut myös ylioppilaskuntaan yhteydenottoja opiskelijoilta.
Anniina Honkasaari. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
”Tukipalveluja ja esimerkiksi yksilöllistä opintojen ohjausta on nykyään heikommin saatavilla. Kun hallinnollisia tehtäviä on siirretty opettajille, se on voinut näkyä opetuksen laadussa: opettajalla ei välttämättä ole riittänyt enää kurssin kehittämiseen aikaa. Opiskelijoilla on ollut huolta myös henkilöstön hyvinvoinnista. Opettajat ovat vaikuttaneet stressaantuneilta”, Honkasaari luettelee.
HS:n kysely paljasti myös, että monilla Tampereen yliopiston opiskelijoilla tunne, että ongelmista valittaminen on turhaa. Opiskelijoita ei haluta kuulla, eikä heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa yliopiston asioihin.
”Opiskelijanakin jos antaa palautetta, leimataan hankalaksi. Yliopistolta puuttuu itsereflektiokyky. Huonon työilmapiirin huomaa muun muassa siitä, että kiire on valtava ja henkilökunta kireätä kuin viulunkieli.”
”Opiskelijoita ei kuunnella, minkä vuoksi fiilis yliopiston päättäjiä kohtaan on välillä avoimen vihamielinen, vähimmilläänkin pettynyt.”
”Tosi moni on keskustakampuksella avoimesti sanoittanut fiiliksensä, että aikoo hakea maisterivaiheessa toiseen yliopistoon opiskelemaan, koska tää Tunin perseily on ihan mahdotonta.”
Tämä on johtanut Tampereella myös siihen, että jotkut ovat kokeneet mielenilmausten olevan ainoa tapa saada opiskelijoiden ääni kuuluviin.
Linnasta ei luovuta -liike on protestoinut tilavähennyksiä, ja tammikuussa opiskelijat osoittivat mieltään sen puolesta, että opiskelijayhteisöä kuultaisiin rehtorivalinnassa.
Tampereen yliopistolla osoitettiin tammikuussa mieltä rehtorihausta. Kuva: Saara Tuominen / Aamulehti
”On valitettavaa, että tilanne on ylipäätään äitynyt niin pitkälle, että mielenilmaukset ovat olleet tehokkain tapa saada rehtorin ja muun yliopistohallinnon huomio.”
Jatkuva oikeuksien penääminen voi tuntua uuvuttavalta.
”Koko opintojen ajan minulla on ollut jatkuvasti mielessä, mitkä oikeudet ovat taas uhattuna. Ainut, mitä haluan, on rauha opiskella.”
Anniina Honkasaaren mukaan yksi suurimmista ongelmista Tampereella on nimenomaan se, että opiskelijoita ja henkilökuntaa on kuultu vain näennäisesti.
”Ylioppilaskunnallekin on osoitettu monia paikkoja, joissa meitä periaatteessa kuullaan, mutta on eri asia, miten toiveemme ja ehdotuksemme huomioidaan”, Honkasaari sanoo.
Honkasaari huomauttaa, että resurssipula, henkilöstön leikkaukset ja tilavähennykset periytyvät viime kädessä yliopistojen rahoitukseen.
”Tampereen yliopisto ei ole ainut yliopisto, joka on viime vuosina kärsinyt resurssipulasta. Nyt korkeakoulupaikkoja on vielä lisätty, mutta rahoitusta ei samassa suhteessa. Tästä haluamme herättää myös eduskuntavaalien aikaan puhetta.”
Monet Tampereen yliopiston ongelmista ovat henkilöityneet rehtori Mari Wallsiin. Moni arvosteli häntä myös HS:n kyselyssä.
Mari Walls osallistui yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaan syksyllä. Kuva: Toni Repo / Aamulehti
Wallsin viisivuotinen rehtorikausi on nyt päättymässä, ja hänelle etsitään paraikaa seuraajaa. Alun perin Walls haki jatkoa rehtorinpestilleen, mutta tällä viikolla hän ilmoitti vetäytyvänsä hausta. Walls hakee edelleen Helsingin yliopiston rehtoriksi.
Lue lisää: Nykyinen rehtori Mari Walls ei hae enää Tampereen yliopiston rehtoriksi
Millä mielin uutinen otettiin vastaan Tampereen ylioppilaskunnassa?
”Ylioppilaskunnalla ei ole ollut mitään Wallsia vastaan henkilönä, vaan me tarkastelemme puhtaasti sitä, miten erilaiset toiminnat vaikuttavat yliopistoyhteisöömme ja sen päivittäiseen toimintaan”, Honkasaari sanoo.
”Me toivomme ihmisläheistä rehtoria, joka on aidosti kiinnostunut tapaamaan ja kuulemaan meitä ja joka välittää henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista.”
HS:n kyselyyn vastannut hallintotieteilijä sen sijaan sanoo suoraan olevansa iloinen Wallsin ilmoituksesta vetäytyä hausta.
”Tampereen yliopiston ongelmat eivät ole yhden ihmisen syytä, eikä niitä voi jatkossakaan yksi ihminen ratkaista, mutta kyllä rehtorilla ja hänen johtamistavallaan on iso, suuntaa antava merkitys koko yliopistolle.”
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valitsee uuden rehtorin kevään aikana.
