Samuli Niinivuo HS
Tapahtuma-alan kovimmat sesongit ovat yleensä ajoittuneet kesään ja loppuvuoteen. Tänä vuonna on kuitenkin ollut toisin. Viimeiset yhdeksän kuukautta ovat olleet alalla jatkuvaa sesonkia.
Koronarajoitusten purkauduttua kysyntää on riittänyt kaikelle, mikä pandemian aikana oli poissuljettua. Ihmiset ovat nousseet lentokoneisiin, matkustaneet ulkomaille ja ostaneet lippuja tapahtumiin.
Kysyntä on yltynyt tapahtuma-alalla rajoitusten purun jälkeen niin, että ilmassa on ollut jopa ylikuumenemisen merkkejä. Moni yritys on joutunut tekemään enemmän vähemmällä, koska koronakriisin karsimasta työvoimasta vain osa on palannut takaisin.
Tapahtumatoimisto Tapaus teki Ruotsin puolella ison yritysoston alkuvuodesta 2020. Ruotsalainen kilpailija Eventyr liitettiin osaksi konsernia.
Pari kuukautta myöhemmin Tapauksen väki seurasi epäuskoisena, kuinka joka kolkkaan levinnyt koronaviruspandemia teki tilaisuuksien järjestämisestä mahdotonta ja peruutti tapahtumat hamaan tulevaisuuteen.
“Siinä tilanteessa vaihtoehtoja oli kaksi. Pään saattoi painaa pensaaseen ja toivoa, että pahin menisi äkkiä vain ohi. Toinen vaihtoehto oli löytää kriisistä mahdollisuus”, sanoo Tapauksen toimitusjohtaja Timo Aalto.
Kahden viikon kuluttua Tapaus oli järjestämässä ensimmäistä virtuaalitapahtumaansa yli tuhannelle asiakkaalleen. Mahdollisuus näytti löytyneen.
Myös tapahtumatoimisto Lataamolle virtuaalitapahtumista muodostui pandemia-ajan pelastusrengas.
“Kuluttajatapahtumien osalta oli selvää, ettei niitä voinut hetkeen järjestää. Sen sijaan yritystapahtumille oli edelleen kysyntää, koska yritysten oli korona-aikanakin kyettävä kommunikoimaan. Tähän tarkoitukseen virtuaalitapahtumat sopivat hyvin”, kertoo Lataamon toimitusjohtaja Antti Kärävä.
Tapaus ja Lataamo selvisivät pandemiasta melko vähin naarmuin. Tappiot jäivät pelättyä pienemmiksi, eivätkä yritykset joutuneet irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitään.
Virtuaalitapahtumat toimivat pelastusrenkaana kuitenkin vain osalle yrityksistä. Tapahtuma-alalla oli runsas joukko toimijoita, joiden asiakaskunta ja osaaminen sijaitsivat tosimaailman kohtaamisissa. Monille niistä koronarajoitukset saattoivat olla lorun loppu.
Kaiken kaikkiaan pandemia oli eksistentiaalinen kriisi toimialalle, jota ei suoranaisesti ollut edes ennen kriisiä olemassa. Tapahtuma-alaa ei ollut Suomessa tilastoitu toimialana eikä siitä ollut tuotettu juuri muutenkaan tietoa.
Vasta kriisi tuntui paljastaneen alan olemassaolon ja merkityksen. Tätä Tapauksen ja Lataamon toimitusjohtajat pitävät pandemian hopeareunuksena.
“Tapahtuma-alalle kävi niin kuin terveytensä menettäneelle ihmisille. Terveyden merkityksen ymmärtää vasta sen menetettyään. Korona oli tälle alalle karmea hyvä asia”, Aalto sanoo.
Kriisi johti niin ikään tapahtuma-alan järjestäytymiseen.Tapahtumateollisuus ry:n vaikuttamisjohtajan Maria Sahlstedtin mukaan siihenkään ei ennen pandemiaa ollut nähty erityistä tarvetta.
“Yksi syy on ollut se, että tapahtumateollisuudella on mennyt koko 2000-luvun ajan hyvin. Yritykset eivät ole juurikaan tarvinneet julkista tukea, vaan ne ovat kasvaneet markkinaehtoisesti. Tarve laajalle edunvalvonnalle syntyi vasta koronakriisin myötä.”
Tapahtumateollisuus ry on kahden viime vuoden aikana ottanut roolin tapahtuma-alaa koskevan tiedon kerääjänä ja levittäjänä.
Perustamisensa jälkeen vuonna 2020 yhdistys tilasi Turun yliopiston kauppakorkeakoululta alan ensimmäisen toimialakatsauksen. Viime vuonna Sahlstedt puolestaan laati kollegansa Kati Kuusiston kanssa Business Finlandille laajan tapahtumateollisuutta käsittelevän toimialaselvityksen.
Raportit maalaavat kuvan kasvavasta ja työllistävästä alasta, jolle mahtuu moninainen joukko erilaisia yrityksiä ja toimijoita.
Turun Kauppakorkeakoulun raportissa esitetyn arvion mukaan alalla oli vuonna 2019 noin 3 200 toimijaa, joiden vuotuinen liikevaihto oli yli 100 000 euroa. Raportissa koko alan liikevaihdon arvioidaan vuonna 2019 olleen 2,35 miljardia euroa. Samaan aikaan alalla työskenteli kokoaikaisesti yhteensä lähes 200 000 henkilöä, joista noin 20 000 oli vakituisessa työsuhteessa.
Tapahtuma-alan suunnittelu- ja tuotantoyhtiön Sun Effectsin taiteellinen johtaja Matti Jykylä toteaa, että paperilla vuosi 2022 näyttää monen alan yrityksen osalta räjähdysmäistä kasvua. Vertailukohtana on kuitenkin edellisvuosi, jolloin tapahtumien järjestäminen oli suurimmaksi osaksi lailla kiellettyä.
Jykylän mukaan kulunut vuosi ei ole kuitenkaan ollut alan yrityksille pelkkää juhlaa. Ilmassa on ollut ylikuumenemisen merkkejä.
“Firmat ovat saaneet todella tehdä töitä, että ne ovat pystyneet täyttämään velvoitteensa. Tähän on ollut syynä osaaja- ja työvoimapula. Pandemian takia alalta poistui kokemusta siinä määrin, että voidaan puhua jo suoranaisesta aivovuodosta.”
“Tilanne on tietysti kuormittanut ihmisiä, kun on jouduttu tekemään enemmän vähemmällä.”
Samaan aikaan yrityksiä ovat rasittaneet myös komponenttipula ja kustannusten nousu.
“Sun Effectsin työt kiinnittyvät voimakkaasti audiovisuaaliseen alaan, jossa komponenttipula on näkynyt pitkinä toimitusaikoina ja materiaalien puuttumisena. Kustannusten nousu taas on välittynyt alalle logistiikan kautta, kun polttoaineiden hinnat ovat nousseet”, Jykylä kertoo.
Jykylä arvioi tapahtuma-alan kunnollisen toipumisen vievän nykytilanteessa vielä seuraavat kaksi vuotta. Hän ei kuitenkaan huolehtisi liikaa tulevasta, sillä pahimmasta sentään on jo selvitty.
“Tapahtuma-alalle mikään taantuma tai talouskriisi ei ole yhtä tappava kuin tapahtumien täyskielto. Koronakriisiin verrattuna mikä tahansa muu on meidän alalle kuin piknikkiä.”
