Itämeren pohjassa kulkevissa kaasuputkissa havaittiin maanantain ja tiistain aikana yhteensä kolme räjähdysten aiheuttamaa vuotoa, jotka herättävät huolta niin Suomessa kuin maailmalla. Vuodot ovat Ruotsin ja Tanskan talousalueella, mutta putket kulkevat myös Suomen rannikon lähistöllä.
Useat Euroopan johtajat ovat vakuuttuneita siitä, että vuodot on aiheutettu tahallisesti ja kyse on sabotaasista. Monet asiantuntijat myös uskovat, että tekijänä on ollut Venäjä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vielä tässä vaiheessa lähde arvuuttelemaan iskujen tekijää, vaikka hänen mukaansa ”kaikki viittaa sabotaasiin”.
– Sitten joudutaan miettimään, että kuka tästä hyötyy?
Niinistön mukaan vahinkoa koituu sekä putken haltijalle että ”mahdollisuuteen saada putken kautta kaasua”.
– Kysymyksen siitä, kuka hyötyy voi esittää myös siinä muodossa, että kuka kärsii vähiten, presidentti pohtii.
Kaasuputket omistaa Nord Stream AG, joka pääomistaja on venäläinen Gazprom.
Niinistö on myös pannut merkille, että Venäjä on todennut, ettei se pysty korjaamaan kaasuputkia sodanvastaisten pakotteiden vuoksi.
Presidentti korostaa, että sabotaasi on syytä tutkia ”niin perusteellisesti kuin kyetään”. Tosin välttämättä koskaan ei saada selville sitä, kuka iskun takana lopulta oli.
Itämeren pohjassa kulkevissa kaasuputkissa havaittiin maanantain ja tiistain aikana yhteensä kolme räjähdysten aiheuttamaa vuotoa.
”Kriisi laajenee”
Presidentin mukaan nyt on nähty uusi esimerkki siitä, miten (Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama) kriisi laajenee ja siksi ”turvallisuustekijät täytyy ottaa entistä tarkemmin huomioon myös Suomessa”.
Nostaako tämä turvallisuusuhkaa?
– Ei millään mittarilla joka näyttäisi punaista, mutta se laajentaa käsitystä uhasta, että mitä tahansa täysin järjettömältäkin näyttävää voi pahimmassa tapauksessa tapahtua.
Miten Suomi konkreettisesti reagoi tähän iskuun?
– Meillä on valmistautumista ja varmistautumista tapahtunut jo pitkin matkaa, paljon ennen tätä hyökkäyssodan alkua, Niinistö sanoo.
Presidentti viittaa tiedustelulainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön, joita on ennakoivasti kehitetty.
– Ainakin minä olen ollut aika aktiivinen niitä hoputtamaan kautta vuosien, ja kaikissa niissä on sama päämäärä eli se, että ollaan valmistautuneita pahempaan.
Niinistön mukaan myös Suomessa on nyt entistä enemmän keskityttävä vähentämään kaikkia heikkouksia infrastruktuurin suhteen.
– Olen sitä mieltä ollut pitkään, että meillä maanpuolustusjärjestöt tekevät tärkeää työtä havainnoidessaan poikkeuksellisia ilmiöitä, jos niitä on.
Presidentti uskoo, että myös venäläisten maahantulossa ja viisumiasioissa turvallisuustekijät alkavat nyt painaa aiempaa enemmän.
Niinistö ei kuitenkaan halua avata tarkemmin, mitä keinoja mahdollisesti tullaan käyttämään.
– Varmasti turvallisuusasiat korostuvat maahantulossa entisestä painokkaammin, presidentti tyytyy toteamaan.
Presidentti Sauli Niinistö ei usko, että kukaan niistä, jotka epäilivät kaasuputkihanketta aikanaan, olisi voinut kuvitella, että joku räjäyttäisi putket. TPK
Hybridi-operaatio
Kaasuputken sabotaasi-iskut ovat kuin Suoraan hybridioperaatioiden oppikirjasta. Niillä pyritään aiheuttamaan, pelkoa ja epävarmuutta sekä hajottamaan EU:n Venäjä-pakoterintamaa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennut, että Venäjä käy sotaa lännen kanssa, ja asiantuntijat uskovat, että Venäjä käyttää kaasuputkien räjäyttämistä energia-aseena Eurooppaa vastaan. Sabotaasilla voidaan esimerkiksi osoittaa, että kaikki lännen perusinfrarakenteet, kuten kaasuputket tai merikaapelit ja sähkökaapelit ovat haavoittuvaisia ja Venäjän tähtäimessä.
Tanskan ja Ruotsin pääministerit ovat kuitenkin korostaneet, että maiden talousmerialueella tapahtuneissa kaasuputkiräjäytyksissä ei ole kyse suorasta hyökkäyksestä maita vastaan.
Yritetäänkö näillä puheilla välttää eskalaatiota?
– Kun tekijästä ei ole vielä varmaa tietoa ja teko on kohdistunut kaasuputkeen, pidän kantoja ymmärrettävinä, mutta halutaanko sillä välittää eskalaatiota, on toinen kysymys – ehkä sitäkin voi olla, Niinistö arvioi.
Miten Suomi nyt käytännössä toimii, kun on tällainen hybridioperaatio päällä?
– Yleinen varovaisuustaso nousee. Lisäksi ihmisten tietoisuus nousee siitä, että mitä tahansa voi tapahtua.
– Varmasti myös julkisen sektorin infratoimijoiden on nyt hyvä jatkaa tätä turvallisuuspuolen keskustelua, jota on jo aiemmin käyty.
Voiko jälkiviisaana todeta, että Suomen ei olisi pitänyt suhtautua vuosien varrella Venäjän kaasuputkihankkeeseen pelkkänä ympäristökysymyksenä?
– En usko, että kukaan niistä, jotka epäilivät hanketta aikoinaan, olisi uskonut, että joku räjäyttää sen. Tämähän on kuitenkin siinä mielessä täysin ennalta arvaamaton tilanne.
– Jotkut saattoivat varoitella, että putket voivat alkaa vuotaa, mutta silti en usko, että tällaista yhteisräjäytystä kukaan saattoi kuvitella – että joku on niin käsittämätön, että pamauttelee putket puhki.
Asiantuntijat ovat esittäneet, että kaasuputkiräjähdystä saatetaan käyttää verukkeena tuoda Venäjän laivastoa Itämerelle, ja estää tai hidastaa meriliikennettä. Suomelle tämä olisi iso ongelma, koska suurin osa Suomen tavaraliikenteessä kulkee meriteitse.
Presidentti ei usko, että Itämerta kovin helposti kyettäisiin sulkemaan.
– Itämeri ja erityisesti Tanskan salmet ovat Nato-maiden tarkan valvovan silmän alla. En jaksa uskoa, että Itämerta kovin helposti suljetaan tai pääsyä Itämerelle.
– Eikä tämä kaasuräjähdys muodosta vielä kovin suurta laivaliikenteen estettä, Niinistö sanoo.
Ukrainan tulevaisuus
Keskiviikkona päättyi valekansanäänestys, jossa Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla äänestettiin alueiden liittymisestä Venäjään. Alueet vastaavat noin 15 prosenttia Ukrainan pinta-alasta.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin odotetaan perjantaina ilmoittavan alueiden liittämisestä Venäjään.
– Uskon, että tästä seuraa näiden alueiden liittäminen Venäjän federaatioon ja sen jälkeen tulee ilmoitus, että niille tuleminen aseellisesti on uhkaus äiti Venäjää kohtaan.
Niinistön arvion mukaan Ukrainassa ole rauhaa näköpiirissä; Ukraina haluaa sille kuuluvat alueet takaisin ja sotatila jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti.
Jatkuuko myös lännen tuki Ukrainalle?
– Kyllä. Sehän on moneen kertaan vahvistettu.
Jotkut asiantuntijat ovat todenneet, että sodassa tappioita kärsinyt Venäjä olisi aiempaa valmiimpi myös taktisten ydinaseiden käyttämiseen.
– En lähde nyt spekuloimaan sillä, vaikka onhan tällaisia puheita kuultu, Niinistö päättää.
