Sähkön hinnat lähtevät tuntuvaan laskuun keväällä. Ensi vuonna Suomesta tulee sähköomavarainen ensimmäistä kertaa moniin vuosikymmeniin.
Tulevan talven kylmäävä sähkön hintataso alkaa tarkentua.
Hinta saavuttaa huippunsa tämän vuoden viimeisinä kuukausina. Silloin jopa keskimääräinen kolmen kuukauden hinta yltää lähes 50 senttiin kilowattitunnilta. Kalleimmat tunnit tulevat olemaan todennäköisesti paljon keskiarvoa kalliimpia.
Sähkön hinta lienee monista ennustamisen lajeista vaikeimmasta päästä. Mutta paras ja ainoa julkinen tieto tulevasta löytyy sähköpörssin futuuri-kaupasta.
Futuurit ovat hintoja, joilla suuret sähkön myyjät ja ostajat ovat sopineet kaupat etukäteen. Ne ovat markkinoiden tämän hetken näkemys siitä, mikä on sähkön "oikea hinta" tulevaisuudessa. Futuurikauppaa tehdää Nasdaqin ylläpitämässä raaka-ainepörssissä (siirryt toiseen palveluun).
Kaikesta tuotetusta sähköstä suuri osa myydään jo etukäteen, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin vanhempi asiantuntija Risto Kuusi.
Kuluttajat ovat tuskailleet sähkön kalleutta jo pitkään, mutta kaikesta huolimatta johdannaiskaupat kertovat, että nousukiito jatkuu ja vauhdilla.
– Ei tällaista hinnoittelua ole sähkömarkkinoilla aikaisemmin nähty, mutta eipä ole tällaista sotatilannettakaan Euroopassa ollut pitkään aikaan, Kuusi sanoo.
Hintojen nousun taustalla on moni syitä, mutta Kuusi nostaa niistä tärkeimmäksi kaasun.
– Sanoisin, että tärkein yksittäinen tekijä on se, miten maakaasun erittäin voimakas kallistuminen on vaikuttanut Euroopassa sähkön yleiseen hinnan nousuun.
Esimerkiksi saksalainen Rheinenergie kaksinkertaistaa lokakuussa joidenkin asiakkaidensa hinnan. Se perustelee korotuksia maakaasun hankintahinnan 450 prosentin nousulla (siirryt toiseen palveluun). Venäjän rajoitettua kaasutoimituksia Eurooppaan, kaasuyhtiöt joutuvat ostamaan kaasua muista, kalliimmista lähteistä, vastatakseen omille asiakkailleen tekemistä myyntisopimuksista.
Sekä sähkö että hinta siirtyvät maasta toiseen kun siirtoyhteydet paranevat
Mutta miksi kallis maakaasu Saksassa kasvattaa suomalaiskotien sähkölaskua?
Se heijastuu Suomeen, koska pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat yhä tiiviimmässä kytkyssä muuhun Eurooppaan. Viime vuosina sähkön siirtoyhteydet Norjan ja Saksan välillä ovat vahvistuneet, samoin Tanskan ja Hollannin välillä.
Sähkön hinta nousee Suomessa varsinkin ennen Olkiluoto 3:n ja loppuvuonna valmistuvien tuulivoimaloiden käyttöönottoa.
– Niin kauan, kuin olemme sähkön nettotuoja naapurimaiden hintataso heijastuu meillekin. Kun Suomessa tarvitaan fossiilisia polttoaineita sähköntuotantoon kotimaassa tai tuontisähkön osana, niin fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu näkyy meillekin sähkön hinnassa, Kuusi perustelee.
Sähkön tuottajien kulta-aika kirkastuu yhä
Sähkön hinta on heilahdellut viime aikona tunnista tuntiin rajusti. Hinnoissa on jo nähty kymmenien senttien nousu kilowattitunnilta.
Se on paljon, sillä jo yhdellä sentilläkin on tuntuva merkitys. Keskimääräisellä sähkölämmittäjällä se tarkoittaa 180 euron lisälaskua vuodessa.
Tänä vuonna kokonaisista viikoista halvin on ollut huhtikuun alussa, jolloin pörssihinta sähkö- ja arvonlisäveroineen oli runsaan yhdeksän senttiä kilowattitunnilta. Sen jälkeen hinta on sahaillut lähinnä ylöspäin ja heinäkuun lopulla se kilahti jo lähelle 40:ää senttiä.
Entä jatko? Futuurit kertovat, että elokuun hinta on nousemassa vuotta aiempaan verrattuna kolminkertaiseksi eli lähes 31:een senttiin. Syyskuussa lähestytään 38:a senttiä.
Tämä pidemmälle ulottuvaa tulevaisuutta on järkevämpää seurata kuukausien sijasta vuosineljänneksittäin, jolloin futuurikauppojen määrä on suurempi ja antaa luotettavamman kuvan myyjien ja ostajien ajatuksenjuoksusta.
Viimeinen vuosineljännes lupailee iloista juhlaa sähköntuottajille.
Kilowattitunti on hinnoiteltu 48 senttiin eli melkein kolminkertaiseksi verrattuna viime vuoden loppuun – siis aikaan jolloin, sähkön hinta oli jo noussut kuin raketti ja lähenteli kaikkien aikojen ennätyksiä.
Markkinat lupaavat suurta käännettä
Suomelle ei ole oma sähkö riittänyt aikoihin, vaan viimeiset 54 vuotta sitä on tuotu ulkomailta enemmän kuin viety. Mutta Kuusi muistuttaa, että merkittävä käänne on käsillä ensi vuoden kuluessa.
Olkiluoto 3:n ja uusien tuulivoimaloiden ansiosta Suomen oma sähköntuotanto on lisääntymässä jo niin paljon, että ensi vuodesta enteillään ensimmäistä omavaraisuuden vuotta sitten 1960-luvun, jolloin parina vuonna Suomesta vietiin sähköä aavistuksen enemmän kuin tuotiin.
– Venäjän tuonti oli varsin merkittävää. Se vastasi kylmän talvipäivän kulutuksesta kymmenesosaa, Kuusi konkretisoi.
Lisääntyvä oma tuotanto on yksi merkittävä syy sillekin, että sähkömarkkinoilla ennustetaan hintojen kääntymistä laskuun.
Ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen eli tammi-maaliskuun hinnat ovat tosin edelleen yli 46 senttiä, mutta toinen vuosineljännes on jo suorastaan romahtavien hintojen aikaa. Myyjät ovat taipuneet tekemään kauppaa enää kahdeksantoista sentin hinnalla.
Mutta niin sähkön tuottajat kuin ostajatkin tietävät, että vaikka futuurit ovatkin paras mahdollinen tieto tulevasta hintatasosta, ne on rakennettu epävarmalle pohjalle.
– Lopulta hintoihin vaikuttaa se tuleeko talvesta kylmä, kuinka paljon paljon tuulee, vikaantuvatko voimalat, toimivatko siirtoyhteydet, mikä on naapurimaiden oma kysynnän ja tarjonnan tasapaino, Fingridin Risto Kuusi listaa ennustajien puntarissa olevia tekijöitä.
Voit keskustella aiheesta 8.8. klo 23 saakka.
