Tuoksuvalmuska eli matsutake on voimakkaan hajuinen sieni, josta maksetaan maailmalla isoja summia.
Matsutake on voimakkaan tuoksuinen sieni, joka menisi kaupaksi Japanin markkinoilla. Kuva: Vesa Ranta
Olga Oinas-Panuma
Suomen metsissä kasvaa herkku, josta etenkin japanilaiset maksaisivat mielellään isoja summia.
Tuoksuvalmuskan eli matsutaken satotilanne on tänä vuonna vähintään kohtuullinen, kertoo sienibiologi Tea von Bonsdorff Helsingin yliopistosta. Hän muistuttaa, että tulevilla säillä on kuitenkin merkitystä.
– Näyttää siltä, että voi tulla hyvä sato. Matsutakehavaintoja on saatu ainakin pohjoisesta.
Von Bonsdorff muistuttaa, että tuoksuvalmuskan satovaihtelu on voimakasta.
Matsutake kasvaa kuivilla mäntykankailla, ja sen satoaika on monesta muusta valmuskasta poiketen parhaimmillaan jo elokuussa. Erityisesti hiekkapohjaisilla mäntykankailla se on joinain vuosina paikallisesti hyvinkin runsas.
Suomessa matsutake tuli tunnetuksi etenkin Japanin markkinoilta, joissa tuoreista nuorista sienistä maksetaan isoja summia. Parhaimmillaan matsutakea on myyty Japanissa jopa 4 000 euron kilohintaan, ja usein sen kilohinta nouseekin yli 1 000 euron. Suomessa ravintolat ovat ostaneet sitä 1–30 euron kilohinnoilla.
Von Bonsdorff harmittelee, että Japanin markkinoita ei ole saatu toimimaan oikealla lailla, vaikka sieni menisikin siellä kaupaksi.
Vuosittain hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.
– Hinta riippuu paljon siitä, kuinka nuori sieni on ja missä kunnossa ja kuka ne ostaa. Japanissa nuoresta itiöemästä, jonka lakki ei ole vielä avautunut, maksetaan isoja summia.
Suomessa kasvava tuoksuvalmuska on sama laji kuin Japanissa kaupattava matsutake.
Isoimmat määrät tuoksuvalmuskaa kasvavat Kainuussa ja Pohjois-Suomen jäkäläkankailla.
– Matsutakea kasvaa myös etelässä, mutta siellä se on harvinainen ja todella paikoittainen, kertoo Von Bonsdorff.
Hän neuvoo, että sienestäjän kannattaa mennä etsimään tuoksuvalmuskaa hiekkapohjaisilta jäkäläkankailta.
Aikuisena matsutake on kookas. Sen lakki voi olla 20 senttiä leveä ja jalka jopa 20 senttiä pitkä ja sieni on hyvin tiukasti kiinni maassa.
– Aluksi nuoren sienen lakki on munanmuotoinen ja rengas on kiinni lakin reunassa. Lakin auetessa rengas irtoaa ja se jää kiinni jalkaan.
Von Bonsdorff kertoo, että lakin pintaa on kuvailtu kuin vastasyntyneen vasikan seläksi, jonka emo on nuollut puhtaaksi.
– Lakki on päältä siis vaaleanruskea, kuiva ja siinä on tervanruskeita suomuja.
Muita tärkeitä tuntomerkkejä ovat lakin alapinnan heltat, jotka ovat aina valkoiset, melko tiheässä ja kolotyviset. Ja sienen vahva haju.
– Se on voimakas, pistävän imelä, kuin vanha hajuvesi.
Von Bonsdorff muistuttaa, että matsutakella on myös lievästi myrkyllinen näköislaji, kaulusvalmuska. Kaulusvalmuska on selvästi punertava, joskus lakissa on lisäksi vihertävää ja jalassa on rengas. Toisin kuin tuoksuvalmuskalla, kaulusvalmuskalla jalka on lyhyehkö ja sieni lähtee helposti irti maasta.
– Kaulusvalmuskan haju, joka tulee esiin sienen halkaisupinnasta, on toisenlainen. Jauhomainen tai hieman vetisen kurkkumainen.
Toinen näköislaji on karvaanmakuinen kuusentuoksuvalmuska. Se on hyvin harvinainen ja kasvaa kuusen seurassa tuoreissa metsissä ja lehdoissa.
Epähuomiossa tuoksuvalmuskan eli matsutaken voi myös sekoittaa mäntykankailla kasvavaan sämpyläseitikkiin, jonka lakki on tasaisen ruskea, heltat ruskeat ja haju on etikkamainen. Sen lakin reunassa näkyy yleensä siniviolettia väriä ja jalasta puuttuu selvä rengas.
– Seitikit ovat ruskeaitiöisiä. Sämpyläseitikin heltat muuttuvat siis kanelinruskeiksi, mutta matsutakella ne ovat aina valkoiset.
