Muista hallituspuolueista myönnetään, että kyse ei ole valtavista muutoksista lakiesitykseen. Enemmänkin hallituskumppaneita kismittää keskustan tapa luistaa yhdessä sovituista asioista kerta toisensa jälkeen.
Pääministeri Sanna Marin ja taustalla valtiovarainministeri Annika Saarikko (vas.) ja ympäristöministeri Maria Ohisalo eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 9. marraskuuta 2022. Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Päivi Lakka
Hallitus ajautui tiistaina jälleen karille, kun keskusta päätti ympäristövaliokunnassa hypätä opposition kelkkaan ja vaatia muutoksia hallituksen esitykseen luonnonsuojelulaiksi.
Keskustan temppu sai hallituskumppanit raivon valtaan.
Eduskunnan suuren salin hyväksyttäväksi etenee nyt valiokunnan mietintö, jossa hallituksen lakiesityksestä on muutettu kaksi pykälää. Ne koskevat valkoposkihankien hyötykäyttöä ja uhanalaisia luontotyyppejä.
Muista hallituspuolueista myönnetään, että kyse ei ole valtavista muutoksista lakiesitykseen. Enemmänkin hallituskumppaneita kismittää keskustan tapa luistaa yhdessä sovituista asioista kerta toisensa jälkeen.
Lue lisää: Vihreät vaatii hallituksen ”aikalisää” ja viisikkoa koolle – Harjanne: ”Vaikeaa nähdä, että mikään etenee”
Lue lisää: Operaatio luonnonsuojelulaki sai hallituksen kriisin partaalle – näin keskusta nyt vähättelee välistävetoaan
Valkoposkihanhien kohdalla kyse on siitä, saako poikkeusluvalla tapettuja lintuja esimerkiksi syödä vai ei. Hallituksen esityksen mukaan ei saisi, mutta keskusta ja oppositio näkevät asian toisin.
Eduskunta on aiemmin hyväksynyt lausuman, että tapettujen valkoposkihanhen asianmukainen hyötykäyttö sallitaan ja tämä tulee sisällyttää lakiin.
Toinen luonnonsuojelulaissa hallituksen rivejä repinyt kysymys koskee uhanalaisia luontotyyppejä.
Lakiin ehdotetaan pykälää, että luontotyypeistä säädettäisiin asetuksella luettelo. Keskustan ja oppositiopuolueiden mukaan tämänlainen lista pitäisikin poistaa laista.
Ympäristöministeriön tarkoituksena on lakiesityksen myötä säätää noin 80 luontotyyppiä uhanalaiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan alueiden pinta-ala voisi olla yli 2 miljoonaa hehtaaria, josta valtaosa on tällä hetkellä metsätalouskäytössä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan esitykseen liittyy riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät talouskäytön ulkopuolelle, kun kaupalliset puunostajat eivät ostaisi tällaisilta alueilta puuta.
Valiokunta muistutti myös, että kun luontotyypin uhanalaisuuteen ei esityksen mukaan liittyisi välittömiä oikeusvaikutuksia, ei valtio ei ole velvollinen korvaamaan taloudellista menetystä, jos puu ei mene kaupaksi.
Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli kommentoi Suomenmaan blogissa tiistaina, että ihmisten omaisuuden suojan pitää puolueen mukaan toteutua laissa ja kustannusten jakaantua oikeudenmukaisesti.
Hallituksen esityksessä näin ei keskustan mielestä ole tehty, ja tämä kävi Kallin mukaan ilmi vasta eduskuntakäsittelyn aikana.
Muista hallituspuolueista koetaan keskustan liioitelleen lain vaikutuksia metsätalouteen tai omaisuudensuojaan.
Myöskään eduskunnan perustuslakivaliokunta ei nähnyt luonnonsuojelulaissa periaatteellista ongelmaa.
Keskustaa muistutetaan myös siitä, että uhanalaisten luontotyyppien listaus laissa ei poista sitä tosiasiaa, etteivätkö samat alueet todella olisi uhanalaisia ja niitä tulisi kohdella uhanalaisina.
