Iltalehden tietojen mukaan isäntämaasopimus tehdään, jotta Suomeen on mahdollista sijoittaa amerikkalaisia joukkoja tarvittaessa hyvinkin nopeasti.
Kahdenvälisessä sopimuksessa on ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteiden mukaan keskeistä se, että Yhdysvaltain armeijan yksiköiden aseita pystytään varastoimaan valmiiksi Suomen puolustusvoimien varastoihin.
Yhdysvallat esitti Suomelle viime keväänä, että maat solmisivat kahdenvälisen isäntämaasopimuksen. Amerikkalaiset perustelivat aloitettaan sillä, että uusi sopimus helpottaisi heidän tuloaan Suomen avuksi, mikäli Venäjä uhkaisi suomalaisia sotilaallisesti.
Ansalankaoppi
Maat valmistautuvat siihen, että sopimuksen ansiosta Suomeen voidaan tarvittaessa sijoittaa nopeasti amerikkalainen sotilasyksikkö.
Tällöin Suomi ja Yhdysvallat soveltaisivat ansalankaoppia: jos Venäjä iskisi Suomen maaperälle, se olisi samalla hyökkäys amerikkalaisia vastaan ja tekisi Yhdysvalloista välittömästi tapahtumien osapuolen. Tämä ansalankaoppi nostaisi Venäjän kynnystä uhata Suomea.
Ulkoministeriö tiedotti viime viikolla, että ”Yhdysvallat ja Suomi käynnistävät sopimusneuvottelut puolustusyhteistyöstä”. Tiedotteessa ei kerrottu laadittavan sopimuksen perimmäistä tarkoitusta.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta TP-Utva on hyväksynyt neuvotteluiden aloittamisen.
Isäntämaasopimus antaa juridisen pohjan Yhdysvaltain armeijan yksiköiden toiminnalle Suomen valtioalueella: maalla, merellä ja ilmassa.
Siinä maat sopivat esimerkiksi, millaista terveydenhuoltoa, ruokahuoltoa ja majoitusta suomalaiset tarjoavat amerikkalaisille.
Samalla Suomi sitoutuu toimittamaan amerikkalaisille sähköä, polttoaineita ja muita hyödykkeitä. Isäntämaasopimuksessa maat sopivat kustannusten jakamisesta ja verotuksesta.
Taistelumuonat jämähtivät tulliin
Kesällä yhteistyössä koettiin Suomen kannalta nolo tilanne.
Suomen puolustusta vahvistamaan saapuneiden amerikkalaisten taistelumuonat jämähtivät tulliin, koska ne tulivat EU:n ulkopuolelta.
Ongelma yritettiin kiertää tuomalla taistelumuonat Virosta Naton tukikohdasta. Tämäkään ei onnistunut, koska Naton sotilastukikohtaa ei lueta EU:n alueeksi, vaikka se sijaitsisi Viron maaperällä.
Amerikkalaiset olivat tapahtumista nyreissään.
Isäntämaasopimus poistaa vastaavat oikeudelliset ongelmat ja niiden aiheuttamat kiusalliset hetket.
Sopimus on luonteeltaan sitova kansainvälinen valtiosopimus. Sen hyväksyy Suomessa eduskunta.
Norjan peesissä
Norja ja Yhdysvallat allekirjoittivat viime vuonna isäntämaasopimuksen, joka eteni tämän vuoden huhtikuussa Norjan parlamentin Stortingetin hyväksyttäväksi. Norjan ja Yhdysvaltain sopimuksesta haetaan mallia Suomen ja Yhdysvaltain nyt neuvoteltavalle sopimukselle.
”Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltojen investoinnit sotilaallisiin infrastruktuurihankkeisiin Norjassa”, Norjan hallitus kertoi keväällä.
Norjan puolustusministeri Odd Roger Enoksen kuvaili uutta sopimusta kriittisen tärkeäksi.
”Jotta Nato-maat pystyvät puolustamaan toinen toistaan, on olennaista, että Yhdysvallat ja muut liittolaiset voivat harjoitella ja toteuttaa harjoituksia Norjassa ja sijoittaa tänne ennalta puolustustarvikkeita ja varaosia”, Enoksen painotti.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet arvioivat IL:lle, että Norjan valmis esimerkki nopeuttaa neuvotteluita Yhdysvaltain kanssa. Isäntämaasopimus voisi olla valmis noin vuodessa, jolloin eduskunta hyväksyisi sen vuoden 2023 syysistuntokaudella.
Vuonna 2014 Suomi solmi isäntämaasopimuksen puolustusliitto Naton kanssa. Sitä sovelletaan esimerkiksi Naton valmiusjoukkojen NRF:n toimintaan Suomessa.
