Suomi on ottanut tällä vaalikaudella runsaasti lisää velkaa. Inflaation kohoamista seurannut korkojen nousu on pompauttanut valtion korkomenot uusiin sfääreihin.
Onko Suomi ajautumassa velkaloukkuun, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju?
"Ajautumassa ollaan. Vielä ei olla, mutta jos tätä menoa jatketaan, niin selvästi matkalla ollaan."
"Julkisia menoja on lisätty niin paljon, ja pahin on vasta edessä, koska ikääntymisen tuomat kustannuspaineet ovat niin merkittävät."
Pistävätkö nousevat korkomenot yhtälön uusiksi?
"Siinä mielessä kyllä, että nyt pitäisi saada ylijäämää aikaiseksi ja puskureita pahimpia ikääntymisen vuosia varten sitten, kun meidän suuret ikäluokat ovat suurimmassa hoivantarpeessa."
"Nyt kun korkomenot nousevat miljardiluokalla, niin se on jostain pois. Se vaatisi poliittista johtajuutta priorisoida, mistä on pois raha, joka korkoihin laitetaan."
Miten EKP:n valtionlainaostojen päättyminen vaikuttaa Suomeen?
"Valtiolainaostot vaikuttavat pidempiin korkoihin, ja sikäli se kyllä meidän korkotasoamme nostaa."
"Saksan valtionlaina määrittää riskittömän koron ja kaikki muut maat maksavat riskipreemiota sen päälle. Yleinen korkotaso nousee ja nostaa Saksan korkoa. Samalla riskipreemiomme tulee kasvamaan, koska EKP ei enää osta meidän valtionlainojamme samalla tavalla.
"Meidän korkokustannuksiin tulee tavallaan tuplaefekti tästä eteenpäin. Tämä peli muuttuu ilman muuta."
Onko Suomen nykyinen luottoluokitus vaarassa?
"Jos me emme saa velkaantumista pysähtymään, niin kyllä se silloin on vaarassa. Nyt kun EKP ei enää tue kuviota, niin luottoluokitusten rooli korostuu."
"Merkittävää on se, että valtiolainojen korkeampi riskitaso heijastuu meidän kuntalainoihin, yrityslainoihin ja kaikkiin muihin liikkeeseen laskettuihin lainoihin."
Miksi hallitus on rahapolitiikan käänteestä huolimatta jatkanut velkavetoista politiikkaansa?
"Hallitus puolustelee menolinjaa ja velkaantumista kriiseillä. Sen lisäksi on laitettu rahaa palamaan yli kymmenen miljardia kaikkeen muuhun. Nyt tulee vielä miljardiluokan lisäsatsaukset näihin lukuihin."
"Meidän kustannuksiin tulee tavallaan tuplaefekti tästä eteenpäin."
"Ekspansiivinen, löysä finanssipolitiikka ylläpitää inflaatiota. Tästä tulee ristiriita. Samalla kun rahapolitiikan pitäisi imeä kysyntää ja hillitä inflaatiota, niin me ylläpidämme inflaatiota finanssipolitiikalla."
Mistä voisi aloittaa leikkaukset?
"Suosikkitoimenpiteeni ihan aluksi olisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ja lyhentäminen. Tutkimukset sanovat yksiselitteisesti, että kun sitä leikataan, niin työllisyys paranee varmasti. Siitä säästyisi jopa 600 miljoonaa muuhun käyttöön."
Löytyykö Suomesta poliittista kykyä riittäviin toimiin?
"Meiltä ei löydy sellaista poliittista johtajuutta tänä päivänä. Se ei ole yksittäisten poliitikkojen vika, vaan meidän järjestelmän vika. Ei saada tarpeeksi vahvaa enemmistöhallitusta, jolla olisi tarpeeksi poliittista selkänojaa tehdä uudistuksia."
"Tässä tarvittaisiin jotain uutta – kenties jopa vähemmistöhallituksen yrittämistä. Ainakin Ruotsissa se on näyttänyt toimivan."
Ovatko poliitikot langenneet ilmaisen lainarahan houkutukseen? Katso videolta, mitä Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ajattelee velkaantumiseen johtaneista syistä.
