Hoitoalan ammattilaisten lisäksi kinestetiikka auttaa esimerkiksi omaishoitajia.
Lappeenrannan Lehmuskodissa on aamiaisen aika. Lähihoitaja Nelli Vihtonen auttaa Mirja-Liisa Kangasmäkeä, ja puurolusikka löytää oikean liikeradan.
29-vuotias Vihtonen hyödyntää työssään kinestetiikkaa. Siinä ei ole kyse yksittäisistä nikseistä vaan laajemmasta työnteon tavasta, jossa korostuvat vuorovaikutus ja voimavarojen tunnistaminen.
Vihtonen tukee asiakasta tekemään asioita, joita asiakas pystyy tekemään. Tavoitteena on mielekäs arki.
– Kinestetiikka on tapa tehdä töitä. Millä asenteella tulemme töihin, miten näemme voimavarat asiakkaissa ja mahdollistamme osallistumisen päivittäisiin asioihin, Vihtonen kertoo.
Nelli Vihtonen kertoi kinestetiikasta Ville Toijosen haastattelussa. Voit kuunnella haastattelun alta.
Murtunut jalka vai kolme toimivaa raajaa?
Lehmuskodin asiakaskuntaan kuuluu esimerkiksi ikäihmisiä, jotka tulevat jatkokuntoutukseen Etelä-Karjalan keskussairaalasta.
Asiakkaiden toimintakyky ja tavoitteet vaihtelevat, mutta Vihtonen voi kohdata työssään esimerkiksi lonkkamurtumasta toipuvan asiakkaan.
– Lähdemme liikkeelle ihmisellä olevista voimavaroista. Jos on esimerkiksi lonkkamurtuma oikeassa jalassa, lähdetäänkin miettimään, että kolme raajaa toimii. Miten hyödynnetään niitä, kun se yksi on hetken aikaa pelistä pois, Vihtonen kertoo.
Huomioon otetaan esimerkiksi ihmisen luontaiset liikeradat. Se keventää samalla hoitajien työtä, sillä esimerkiksi nostaminen helpottuu.
Vuorovaikutus on tärkeää
Nelli Vihtonen on toiminut alalla 18-vuotiaasta asti. Hän on syventynyt toimintamalliin kahdeksan vuoden ajan ja toimii myös kinestetiikan tuutorina Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Hän kertoo saaneensa kinestetiikasta oivalluksia ja työkaluja ihmisten auttamiseen. Se antaa myös motivaatiota omaan työhön hoitajana.
– Kyllähän tämä tuo sitä veto- ja pitovoimaa. On tätä päivää, että uudistetaan, löydetään keinoja tehdä työtä kevyemmin ja puhutaan asiakaslähtöisyydestä. Ei tehdä työtä seuraavalle työvuorolle vaan asiakkaalle, Vihtonen sanoo.
Hoitoalan ammattilaisten lisäksi kinestetiikan oppeja voivat käyttää esimerkiksi omaishoitajat, joille järjestetään aiheesta kursseja.
– Niistä on tullut positiivista palautetta. Jos mietitään arjessa selviytymistä, niin sitähän tällä tuetaan.
Suomen kinestetiikkayhdistyksen mukaan kinestetiikan toimintamalli on tuotu Suomeen vuonna 1997.
