Pakolaisten oikeus varhaiskasvatukseen on määritelty Suomen laissa vain yleisluontoisesti ja kunnat voivat itse päättää, tarjoavatko he ukrainalaislapsille päivähoitoa. Oikeusasiamiehen kanslian mukaan lasten oikeudet ovat vaarassa.
Oli kulunut vain päivä siitä, kun tilapäisen suojelun piirissä oleva ukrainalaispakolainen Olha Shumska oli hakenut Vaasan kaupungilta päivähoitopaikkaa 3-vuotiaalle tyttärelleen Liliialle.
Yhtäkkiä hänen puhelimensa soi.
– Meille soitti pakolaiskeskuksen sosiaaliohjaaja. Hän kertoi meille tulkin välityksellä, ettei meillä ole oikeutta päivähoitopaikkaan ja vaati meitä vetämään takaisin hakemuksemme, Shumska kertoo.
Kaksi kertaa pakolaisina
Shumskien perhe on joutunut lähtemään pakolaisiksi jo kaksi kertaa. Aikaisemmin he asuivat Donetskissa, jonka Venäjä miehitti jo vuonna 2014. Miehitetystä kaupungista he muuttivat Kropyvnytskyiin (aiemmin kaupunki tunnettiin nimellä Kirovohrad), eikä heillä ollut aivan viime hetkeen asti mitään aikomusta muuttaa sieltä pois.
– Kesällä aivan tyttäremme silmien edessä tapahtui useita räjähdyksiä, minkä jälkeen päätimme lähteä pois Ukrainasta, Olha kertoo.
Shumskit lähtivät yhdessä iäkkäiden vanhempiensa kanssa Suomeen, sillä täällä heillä oli muutamia ystäviä. Maahanmuuttovirasto asutti Olhan perheineen Vaasaan ja iäkkäät vanhemmat 50 kilometrin päähän Oravaisiin.
Olha ja hänen miehensä aloittivat heti kielikurssin vastaanottokeskuksessa. Olhalle tosin sanottiin, ettei hänen tarvitsisi käydä kurssilla, sillä hänellä on pieni lapsi.
– Halusin kuitenkin kovasti oppia kieltä, joten kurssin ajaksi vanhempani saapuivat hoitamaan tytärtämme.
Isovanhemmille oli haastavaa tehdä näin pitkää matkaa kahdesti viikossa. Sen takia Olha alkoi ottaa selvää, olisiko mahdollista saada Liliialle päivähoitopaikka, vaikkapa vain osaksi päivää tai muutaman kerran viikossa. Vastaanottokeskuksessa neuvottiin laittamaan tyttö päiväkerhoon. Olhan mukaan tämä kerho toimii arkisin kahdeksasta yhteentoista, kun taas suomen kielen tunnit alkavat 12.30.
Niinpä Olha päätti hakea Liliialle paikkaa kunnallisesta päiväkodista kertomatta asiasta vastaanottokeskuksen henkilökunnalle.
"Kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille"
Opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla, joilla kerrotaan kasvatuksesta ja koulutuksesta Ukrainasta tuleville, sanotaan (siirryt toiseen palveluun), että "kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille". Tilapäisen suojelun piirissä oleville pakolaisille laadittu ukrainankielinen esite (siirryt toiseen palveluun) puolestaan kertoo, että varhaiskasvatusta tulisi tarjota lapsille, "joiden vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat, tai jos katsotaan, että varhaiskasvatus on tarpeen lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta".
Olhan mielestä suomalainen päiväkoti, suomalaiset kaverit ja varhaiskasvatuksen työntekijät olisivat tarpeen hänen tyttärelleen Liliialle. Lisäksi päivähoito mahdollistaisi sen, että hän ja hänen miehensä voisivat opiskella ja etsiä aktiivisesti töitä.
Koska Olhalla ei ollut selvää käsitystä siitä, miten varhaiskasvatuksen paikkaa haetaan, hän etsi apua ja kävi kaikissa alueen päiväkodeissa. Erään lähiseudun päiväkodin johtaja suostui auttamaan Olhaa täyttämään hakemuksen netissä. Vaasan kaupungin nettisivuilta ei saa tulostettua hakemuskaavaketta, eikä nettihakemuksen tekemiseen tarvitse tunnistautumista pankkitunnuksilla.
Vaasa tarjoaa paikkaa varhaiskasvatuksessa 1,5 vuoden asumisen jälkeen
Tasan vuorokausi sen jälkeen, kun Olha oli jättänyt hakemuksen, hänelle soitti vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja Arja Rajala. Hän kertoi tulkin välityksellä, ettei perheellä ole oikeutta päivähoitopaikkaan ja kehotti vetämään hakemuksen pois, sillä kumpikaan lapsen vanhemmista ei käy töissä tai opiskele kokopäiväisesti.
– Me sanoimme, että haluamme odottaa Vaasan kaupungin virallista vastausta sähköpostiin.
Vielä saman päivän aikana he saivat Rajalalta myös sähköpostia. Viestissä sanottiin, ettei "varhaiskasvatus ole vastaanottolain mukaista sosiaalipalvelua". Lisäksi sähköpostissa kerrottiin, että Vaasassa 0-4 vuotiaille lapsille voidaan hakea varhaiskasvatuspaikkaa vasta, kun perhe on ollut Suomessa 1,5 vuotta.
Yle Nonynyn toimittaja ei kuitenkaan löytänyt Vaasan kaupungin nettisivuilta tietoa siitä, että varhaiskasvatuspaikan saamiseksi vaaditaan puolentoista vuoden asuminen Suomessa.
Arja Rajala ei antanut sähköpostivastauksessaan ukrainankielisten uutisten Yle Novynyn toimittajalle mitään tarkentavia kommentteja, vaan melkein sanasta sanaan toisti sen, mitä oli kirjoittanut Shumskeille.
"Muutamia poikkeuksia maahanmuuttajataustaisille lapsille"
Vaasan varhaiskasvatusjohtaja Maria Karvonen lähetti Yle Novynylle kirjallisen vastauksen, jossa hän aluksi mainitsee, että Vaasassa kaikilla lapsilla on yhtenäiset oikeudet.
Karvonen kuitenkin huomauttaa, että Vaasassa on varhaiskasvatuksessa ja vastaanottokeskuksessa useita vuosia sitten yhdessä sovittu, että maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatuksessa on muutamia poikkeuksia.
Karvosen Yle Novynyn toimittajalle lähettämän "poikkeuslistan" mukaan maahanmuuttajien on täytettävä selkeät kriteerit saadakseen lapselleen paikan varhaiskasvatuksessa. Niitä ovat sosiaalityöntekijänkin mainitsema pakollinen 1,5 vuoden asuminen Suomessa, vanhempien työ tai koulutus, lausunto terveydenhuollosta tai lastensuojelusta. 5-6-vuotiaat maahanmuuttalapset saavat heti varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikan kuudeksi tunniksi vuorokaudessa, vaikka vanhemmat eivät olisikaan töissä tai kokopäiväisessä opiskelussa.
Kaikkein pienimpien maahanmuuttajalasten kohdalla Karvosen "poikkeuslistalla" on seuraava maininta: "Alle 3-vuotiaan lapsen kohdalla nähdään tärkeänä turvallisuudentunne, jota vain huoltajat voivat antaa, rankkojen kokemusten jälkeen".
Tarkentavaan kysymykseen siitä, mihin tutkimuksiin "turvallisuudentunne" perustuu ja miten sitä mitataan, Karvonen vastasi, että se on hänen oma mielipiteensä.
– Minun mielestäni alle 3-vuotiaan on hyvä olla kotona yhdessä huoltajan kanssa, jos ei ole pakottavaa tarvetta varhaiskasvatukseen. Mielipiteeni perustuu siihen, että moni maahanmuuttajalapsi on kokenut paljon, ja turvallisuudentunne on lapselle tärkeää.
Migri: vastaanottokeskuksen tulee neuvoa, kenen puoleen kääntyä
Maahanmuuttoviraston asiantuntija Kaisa Rontu kommentoi Yle Novynylle vaatimusta puolentoista vuoden Suomessa asumisesta ehtona varhaiskasvatuspaikan saamiselle.
– Yleensä tällaisia aikarajoja ei pitäisi olla varhaiskasvatukseen liittyen. Jos tällainen rajaus on kaupungilla, olisi hyvä kertoa siitä avoimesti juurikin esimerkiksi nettisivuilla.
Rontu myös huomauttaa, että asioita ei tulisi välittää vastaanottokeskuksen ja kaupungin muiden palveluiden välillä ilman asiakkaan suostumusta. Tässä tapauksessa se kuitenkin saattoi olla mahdollista, sillä Vaasan vastaanottokeskus on kunnan ylläpitämä.
– Vaasassa vastaanottokeskusta ylläpitää Vaasan kaupunki, ja täten on luonnollista, että palveluiden järjestämisessä tehdään paljon yhteistyötä. Voi olla, että käytännön syistä esimerkiksi varhaiskasvatukseen liittyvä päätös on annettu vastaanottokeskuksen kautta tiedoksi, koska vastaanottokeskuksella on parempi yhteys asiakkaisiin, Rontu sanoo.
Rontu mainitsee, ettei tilapäisen suojelun nojalla Suomessa oleskevilla pakolaislapsilla ole automaattisesti oikeutta varhaiskasvatukseen, vaan päätöksen tekee kunta. Vastaanottokeskuksessa tulisi kuitenkin neuvoa, kenen puoleen asiassa tulisi kääntyä.
Helsingissä varhaiskasvatusta tarjotaan ei-työssäkäyvien vanhempien lapsille, Raahessa ei
Suhtautuminen varhaiskasvatuksen tarjoamiseen ukrainalaisille pakolaislapsille vaihtelee kunnittain.
Suomen Pakolaisapu -järjestön ohjaaja Irina Eteläaho auttaa työnsä puolesta ukrainalaispakolaisia pääasiassa Helsingissä. Hän kertoi Yle Novynylle, ettei ole kuullut, että tilapäisen suojelun piirissä olevilta lapsilta olisi evätty varhaiskasvatuspaikka siinäkään tapauksessa, etteivät vanhemmat käy töissä.
– Paikka kyllä järjestyy kaikille lapsille, siinä voi vain mennä hieman aikaa, tai päiväkoti saattaa sijaita hieman kauempana.
Esimerkiksi Olha Hromovan sukalaislapsi on saanut paikan helsinkiläisestä päiväkodista, vaikka, kuten Olha Shumskan tapauksessa, vanhemmat ovat tilapäisen suojelun piirissä, eivätkä he käy töissä. Lahdessa paikan päiväkodissa sai ukrainalaisen Tetiana Lammin lapsenlapsi.
Ukrainalainen Olena Sainio työskentelee opettajana klaukkalalaisessa päiväkodissa. Hänen mukaansa ukrainalaiset pakolaislapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin samoin ehdoin kuin suomalaislapsetkin. Eli jos vanhemmat eivät käy töissä, paikkaa joutuu odottamaan neljäkin kuukautta.
Osassa kuntia varhaiskasvatuspaikkaa ei ukrainalaislapsille kuitenkaan myönnetä.
Esimerkiksi Yulia Olshanska kertoo, että Riihimäellä päivähoitoon pääsevät vain sellaiset pakolaislapset, joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat kokopäiväisesti. Yle Novynyn toimittajan tietojen mukaan sama tilanne on myös Raahessa.
Olha Shumskan mielestä tilanne on epäreilu.
– Me ukrainalaisethan emme voi päättää, missä päin Suomea voimme asua, Olha huomauttaa.
Vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja soitti Olhan perheelle ensimmäisen puhelun jälkeen vielä uudestaan ja kertoi jälleen tulkin välityksellä, ettei heillä ole oikeutta varhaiskasvatuspaikkaan.
Kunnat tulkitsevat varhaiskasvatuslakia eri tavoin
Oikeus varhaiskasvatukseen on Suomessa vahvasti sidoksissa kotikuntaan, kertoo Marjaana Larpa Opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osastolta.
Lapsella, jolla on Suomessa kotikunta, on selkeä subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus perustuen varhaiskasvatuslakiin.
Tilapäistä suojelua saavat Ukrainan pakolaiset voivat hakea kotikuntamerkintää pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ovat asuneet Suomessa vuoden. On odotettavissa, että näin tapahtuu useimpien pakolaisten osalta keväällä 2023. Kotikunta oikeuttaa heidät saamaan varhaiskasvatuksen lisäksi myös terveys- ja muita palveluja.
Ennen tätä ukrainalaislapsia koskee varhaiskasvatuslain muut momentit, sanoo Larpa.
– Varhaiskasvatuslain 6 §:n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, joka asuu kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa.
Larpa tarkentaa, että varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin mukaisissa tapauksissa kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta myös niille lapsille, joiden huoltaja ei ole 2 momentin mukaisesti esimerkiksi töissä tai opiskelemassa. Kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle lapselle kuin kunnan asukkaalle.
Laki ei selvennä, mitä "olosuhteiden muutoin niin vaatiessa" tarkoittaa. Larpa kuitenkin korostaa, että tilanteet on selvitettävä kunnissa tapauskohtaisesti.
– En tunne tapausta tarkemmin. Nähdäkseni varhaiskasvatukseen pääsemisessä ei ole syytä pitää liian korkeaa kynnystä. Linjaus, jonka mukaan vain ne lapset, jotka ovat asuneet kunnassa 1,5 vuotta, pääsevät varhaiskasvatukseen, ei kuulosta siltä, että se toteuttaisi yksilökohtaisen harkinnan vaatimusta, Larpa kommentoi Vaasan kaupungin "poikkeuslistaa".
Vaikka ministeriö onkin suosittanut kuntia järjestämään varhaiskasvatusta kaikille Ukrainasta saapuneille lapsille, käytännössä kunnissa on erilaisia käytäntöjä mainittujen 2 ja 3 momenttien tulkinnassa, sanoo Larpa. Siksi olisikin hyvä hakea kielteiseen päätökseen muutosta, neuvoo ministeriön asiantuntija. Näin voitaisiin saada oikeuskäytäntöä lainkohtien tulkinnan tueksi.
Muutosta voi hakea aluksi kunnasta ja sitten tarvittaessa hallinto-oikeudesta. Varhaiskasvatusta valvovat aluehallintovirastot.
Oikeusasiamiehen kanslia: erilaiset laintulkinnat vaarantavat tilapäistä suojelua saavien lasten oikeuksien toteutumisen
Yle Novyny pyysi myös Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa kommentoimaan tilapäisen suojelun piirissä olevien ukranalaislasten oikeutta varhaiskasvatukseen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä kertoo, että jo toukokuussa apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen antoi ratkaisun (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan varhaiskasvatuslain säännökset ovat tulkinnanvaraisia, ja näiden säännösten tulkintakäytäntö saattaa vaarantaa eräiden Suomessa oleskelevien ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumisen.
Tämän takia oikeusasiamies piti tarpeellisena esittää opetus- ja kulttuuriministeriön arvioitavaksi, tulisiko kansainvälistä tai muuta suojelua hakevien tai sen piirissä olevien lastenyhdenvertaisen varhaiskasvatusoikeuden toteutuminen turvata lainsäädäntöä muuttamalla tai sitä täsmentämällä.
"Tilapäinen suojelu" tarkoittaa lain "olosuhteita"
Oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa sanotaan myös, että oikeusasiamies on opetus- ja kulttuuriministeriön tavoin katsonut, että varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuna ”olosuhteena” voidaan pitää EU:n direktiiviin perustuvaa tilapäistä suojelua tai kansainvälistä suojelua.
Oikeusasiamiehen kanslia kehottaa ministeriön tavoin vanhempia hakemaan muutosta, jos kunta antaa kielteisen päätöksen varhaiskasvatuspaikasta.
Yli 7 miljoonaa euroa kunnille varhaiskasvatuksen järjestämiseen pakolaislapsille
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi (siirryt toiseen palveluun) marraskuun lopussa kunnille yli 7 miljoonaa euroa tilapäisen suojelun piirissä olevien ukrainalaispakolaislasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten kompensoimiseksi.
Kunnat voivat hakea ministeriöltä erityistä avustusta kuluihin, jotka ovat syntyneet 4.3.-31.12.2022 välisenä aikana kohderyhmälle järjestetystä varhaiskasvatuksesta.
Vuoden 2023 aikana syntyneet kulut aiotaan korvata myöhemmin erikseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin kirjattavan avustuksen nojalla, kerrotaan (siirryt toiseen palveluun) ministeriön nettisivuilla.
Ministeriön tietojen mukaan Vaasa on saanut (siirryt toiseen palveluun) valtiolta 52 000 euron erikoisavustuksen tilapäisen suojelun piirissä olevien pakolaislasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
Vaasan ohjeistusta muutettiin jutun teon aikana
Tämän jutun tekoprosessin aikana Vaasan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Maria Karvonen ilmoitti Yle Novynylle, että Vaasan kaupunki ja vastaanottokeskus ovat syksyn aikana muuttaneet ohjeistustaan vastaamaan varhaiskasvatuslakia.
"Kaikilla perheillä (maahanmuuttaja/suomalainen) on mahdollisuus saada varhaiskasvatuspaikka varhaiskasvatuslain mukaan, joko 2 viikon tai 4 kk:n aikana hakemuksen jättämisestä", Karvonen kirjoittaa sähköpostiviestissään.
Jos vanhemmat siis ovat töissä tai opiskelevat täysipäiväisesti, paikkaa tarjotaan kahden viikon kuluessa, muissa tapauksissa neljän kuukauden kuluessa.
Yle Novyny sai ensimmäisen vastauksen Maria Karvoselta 11. marraskuuta ja viimeinen vastaus, jossa kerrottiin muutoksista, tuli 1. joulukuuta. Muutos ohjeisiin on siis luultavasti tehty marraskuun puolivälin ja joulukuun alun välisenä aikana.
Myös Shumskien perheelle ilmoitettiin, että heidän hakemuksensa on otettu käsittelyyn, ja aikaa siihen menee neljä kuukautta.
– Minulle tämä sopii, sanoo Olha.
– Kaikki odottavat, ja mekin voimme odottaa, kunhan säännöt ovat samat kaikille.
Jutun on venäjän kielestä kääntänyt Heli Jormanainen. Juttu on julkaistu myös ukrainaksi.
