Teknologia­teollisuuden Ruohoniemi: Sopimus kustannus­kilpailukyvyn kannalta hyväksyttävissä

Työantajien mukaan työmarkkinoiden päänavauksessa ei löytynyt tarpeeksi joustoelementtejä laskusuhdanteen varalta.

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtajan Jarkko Ruohoniemen mukaan Teollisuusliiton hyväksyntä sopimukselle ja lakonuhkien poistuminen on myönteistä.

– Kustannuskilpailukyvyn kannalta tämä on hyväksyttävissä, jos kaikki menee hyvin ja päänavaus pitää, niin kuin uskomme, Ruohoniemi sanoi.

Toisaalta jos taloudessa tapahtuu käänne huonompaan, ei sopimuksesta löydy hänen mukaansa tarpeeksi joustoelementtejä.

Ruohoniemelle olisi kelvannut paremmin valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran reilun viikon takainen sovintoesitys kahden vuoden noin 6,6 prosentin palkankorotustasosta, jonka Teollisuusliitto hylkäsi.

Nyt kustannusvaikutus oli yhteensä 7,0 prosenttia.

– Me olemme antaneet tässä periksi kustannuksista ja erityisesti rakenteista. Näissä olosuhteissa katsottiin kuitenkin vastuulliseksi se, että tehdään neuvottelutulos, että päästään eteenpäin, Ruohoniemi sanoo.

Paikallisten ratkaisujen jäädessä syntymättä astuvat voimaan niin sanotun perälaudan mukaiset palkankorotukset, jotka ovat kahden vuoden aikana yhteensä 6,0 prosenttia, ja lisäksi ensimmäisenä vuonna maksetaan 400 euron kertaerä.

Erä maksetaan ensi maaliskuussa. Se kasvoi neuvotteluissa 150 eurolla.

– Hyvää on se, että tässä on kahden vuoden ratkaisu. Huonoa se, että ensimmäisen vuoden perälaudasta jäivät puuttumaan kaikki oikeudenmukaiset elementit.

Nyt hyväksytyn perälaudan korotukset eroavat työnantajien mukaan valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta siten, että yleiskorotuksen osuus kasvoi ja toisaalta yritys- tai työpaikkakohtaisia eriä supistettiin.

Ruohoniemen mukaan ”yleiskorotus on kaikkein vähiten” oikeudenmukainen tapa korottaa palkkoja. Korotuksen kohdentaminen olisi ollut parempi tapa.