Chat GPT:n kaltaiset tekoälymallit lisäävät todennäköisesti tuottavuutta. Suuri kysymys on, kuka kerää tuottavuuden hyödyt.
Tekoäly on noussut suureksi keskustelunaiheeksi sen jälkeen, kun Open AI -säätiö julkaisi Chat GPT -nimisen tekoälymallin. Kuva: Mateusz Slodkowski / Zuma
Joonas Laitinen HS
Tekoäly tulee tuhoamaan työpaikkoja ja kasvattamaan tuloeroja. Näin arvioivat brittilehti The Guardianin haastattelemat asiantuntijat.
Guardianin mukaan Chat GPT:n kaltaiset tekoälymallit kasvattavat todennäköisesti tulo- ja varallisuuseroja. Lehden mukaan tekoäly luo todennäköisesti uusia teknologiamiljardöörejä ja siirtää samalla monia työntekijöitä matalapalkkaisiin tehtäviin.
”Tekoäly tulee hävittämään monia nykyisiä työtehtäviä. Niin on tapahtunut kaikkien aiempienkin teknologisten murrosten kohdalla”, sanoo Harvardin yliopiston ekonomisti Lawrence Katz Guardianille.
”Tekoäly todennäköisestä leikkaa työntekijöiden osuutta tuloista, sillä monet tehtävät automatisoituvat”, Katz sanoi.
Tekoälyn ympärillä käy juuri nyt poikkeuksellinen kuhina. Kiinnostus tekoälyä kohtaan nousi pienen hiljaiselon jälkeen joulukuussa, kun Open AI -säätiö julkaisi Chat GPT -nimisen tekoälymallin.
Tekstiä tuottava tekoälymalli pohjautuu pari vuotta sitten julkaistuun GPT-3:een.
Joulukuun alun jälkeen Chat GPT on uinut nopeasti myös suomalaistyöpaikoille.
LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja innovaatioiden professori Paavo Ritala sanoi tammikuun lopussa HS:lle, että luovan tekoälyn murros tulee vaikuttamaan työpaikkoihin ja osa tietotyöhön liittyvistä työpaikoista voi olla vaarassa.
”Pitää olla varovainen, kun ennustaa. Rutiinityöt, jotka voivat liittyä ohjelmointiin tai nettisivujen suunnitteluun, voidaan korvata.”
Ritalan arvion mukaan luova tekoäly ei kuitenkaan merkittävästi vie ihmisten työpaikkoja.
”Jos luova tekoäly tekee työt tehokkaammin, se ei tarkoita sitä, että puolet työkavereista saa kenkää”, Ritala sanoi tammikuun lopussa.
Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn tutkimusyksikön työmarkkinatutkimusta johtava Anu Madgavkar on Ritalan kanssa samoilla linjoilla. Hän arvioi Guardianille, että nykyinen teknologinen murros iskee etenkin valkokaulusammatteihin.
”Tekoälyn tai robottien on vaikeaa tehdä esimerkiksi kiinteistönhuoltajan hommia”, McKinsey Global Institutessa työskentelevä Madgavkar sanoo.
Esimerkiksi asianajotoimistoissa tekoäly saattaa korvata työtehtäviä, sillä Chat GPT:n kaltaiset tekoälymallit pystyvät luomaan muun muassa sopimusluonnoksia.
Harvardin Katzin mielestä yksi suurimpia kysymyksiä tekoälyyn liittyen on, kuka kerää tekoälyn mahdollisesti tuoman tuottavuuden hyödyt.
”On mahdollista, että työntekijöiden tulotaso nousee vaikka heidän osuus piirakasta jäisikin pieneksi”, Katz sanoo Guardianille.
Teknologiayhtiö Microsoft kertoi tiistaina, että se lisää Bing-hakukoneeseensa Chat GPT:n kaltaisen ominaisuuden.
Ominaisuus on aluksi saatavilla rajoitettuun kokeiluun hakukoneen käyttäjille Edge-selaimella.
Tarkoitus on, että Bingin kanssa voi jatkossa keskustella ja siltä voi kysyä tarkentavia kysymyksiä hakutulosten ohessa.
Microsoft kertoi tammikuun lopussa tekevänsä monivuotisen, useiden miljardien dollarien sijoituksen Open AI:hin.
Google on ollut pitkään hakukoneiden kiistaton ykkönen. Microsoftin tekoälypanostukset pyrkivät haastamaan Googlen asemaa.
Google julkaisi maanantaina oman keskustelevan tekoälynsä nimeltään Bard. Palvelu vaikuttaa alustavasti Chat GPT:n kaltaiselta.
Myös Googlen Bard on kielimalliin pohjautuva palvelu, joka tuottaa uutta tekstiä ja esimerkiksi vastailee kysymyksiin.
