HS kysyi neljän puolueen poliitikoilta, miten tekoälyn kehitysloikkaan pitäisi Suomessa reagoida.
Timo Harakka (sd), Sinuhe Wallinheimo (kok), Atte Harjanne (vihr) ja Jari Myllykoski (vas) kommentoivat tekoälyn uhkia ja mahdollisuuksia.
Petja Pelli HS
Tekoäly ei tosiaankaan ole ollut vaaliteema.
Asian nosti kuitenkin vaaliviikolla keskusteluun Tesla-johtaja Elon Muskin ja kumppaneiden julkaisema avoin kirje, jossa tekoälyn kehittämiselle vaadittiin tuumaustaukoa.
Lue lisää: Elon Musk ja joukko silmäätekeviä vaativat keskeyttämään tekoälyn kehittämisen
Teknologia-alan isojen nimien kirjeen pontimena oli tekoäly-yhtiö Open AI:n äskettäin julkaisema GPT-4, joka on uusin versio yhtiön keskustelevasta tekoälysovelluksesta.
Kirje kysyy suuria kysymyksiä:
”Pitäisikö meidän antaa koneiden täyttää tietokanavamme propagandalla ja epätotuuksilla? Pitäisikö meidän automatisoida pois kaikki työt, myös täyttymystä tuovat? Pitääkö meidän ottaa riski, että menetämme kontrollin sivilisaatiostamme?”
Lue lisää: Raportti: Chat GPT ja muut tekoälyt voivat korvata neljänneksen nykyisestä työstä
HS kysyi Suomen neljän eduskuntapuolueen edustajilta reaktiota kirjeeseen: Pitääkö olla huolissaan ja jos kyllä, niin mistä? Ja pitääkö tekoälyn käyttöön jotenkin puuttua tulevalla hallituskaudella?
Vastaajiksi valittiin kansanedustajia, jotka ovat osoittaneet aihetta kohtaan kiinnostusta.
Timo Harakka: ”Seuraukset voivat olla järkyttävät”
Sosiaalidemokraattien liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ei ole itse kirjeestä suuresti vaikuttunut. Harakan mukaan Muskin ja kumppaneiden hätähuuto kuvastaa laatijoidensa amerikkalaista toimintaympäristöä, jossa tekoälyä ei ole juuri rajoitettu.
EU:ssa on valmisteilla tekoälyasetus, joka on Harakan mielestä hyvä vastaus teknologian luomiin uhkiin.
”Me olemme Euroopan unionissa lähteneet nimenomaan sääntelyn tielle lieventääksemme niitä huolia, joita syntyy tekoälyn markkinaehtoisen toiminnan seurauksena”, Harakka sanoo.
Harakan mielestä kirje osoittaa, että nyt sama huoli on vallannut myös ”Piilaakson titaanit”.
EU:n tulevassa asetuksessa tekoälyn käyttöä luokitellaan useaan riskikategoriaan.
”Tällä tavoin on löydetty keino säännellä tekoälyä tavalla, joka ei innovaatioita suitsi”, Harakka sanoo.
Korkean riskin toimintaa on esimerkiksi ihmisten profilointi datamassojen avulla. Tästä Harakka kertoo varoittavan esimerkin Hollannista. Esimerkki esiintyy myös Harakan äskettäin julkaisemassa tietokirjassa Datakapitalismi kriisien maailmassa.
Hollannin veroviranomainen haravoi mahdollisia tukipetoksen tekijöitä datan avulla, mutta päätyi perimään jättimäisiä saatavia pelkän algoritmin tekemän riskiarvion perusteella. Virheet johtivat itsemurhiin, tuhannen lapsen huostaanottoon ja lopulta hallituksen eroon, kertoo asiasta raportoinut Politico-lehti.
”Jos viranomaiset alkavat ilman sääntöjä pyörittämään tekoälykokeiluja, seuraukset voivat olla järkyttäviä”, Harakka sanoo.
Hänen mielestään Suomi on onnistunut vaikuttamaan EU:n dataan liittyvien asetusten valmisteluun arvojensa pohjalta. Harakan mielestä seuraavalla hallituskaudella tuota vaikuttamista pitää jatkaa.
Sinuhe Wallinheimo: ”Ei saa olla naiivi”
Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo pitää kirjeen ajatusta tekoälyn kehittämiskatkosta täysin epärealistisena.
”Kirje on hyvä keskustelunavaus, mutta väitän, että Yhdysvallat, Aasia ja Venäjä eivät tule lopettamaan tekoälyn kehittämistä. Yhdysvalloissa sitä tehdään markkinavetoisesti ja Aasiassa ja Venäjällä valtiovetoisesti.”
Enemmän Wallinheimo on huolissaan siitä, että Eurooppa jää tekoälyosaamisessa muista jälkeen. Hän nostaa esiin, että Euroopassa on vain murto-osa maailman alustatalouden yrityksistä.
Yhdysvallat ja Aasia dominoivat digitaalista tuottavuusloikkaa, ja Eurooppa on Wallinheimon mukaan tässä kilpajuoksussa ”kehitysmaatasolla”.
”Jos nyt rupeamme sääntelemään, vaarana on jäädä ihan jalkoihin. Pitää tehdä parempaa lainsäädäntöä mutta ei ruveta keskeyttämään mitään.”
EU:n tekoälyasetusta hän pitää kuitenkin ”toistaiseksi mahdollistavana”.
Wallinheimon mukaan pelissä on sekä taloudellinen tuottavuus että turvallisuus. Tekoälyllä on sovelluksia myös sotilasteknologiassa.
”Tätä teknologiaa täytyy viedä positiivisesti eteenpäin, koska on olemassa tahoja, jotka haluavat tätä käyttää myös meitä vastaan. Ei saa olla naiivi.”
Taloudelliset mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi robotisaatioon, automatisaatioon, ”asioiden internetiin” ja monenlaiseen optimointiin.
”Esimerkiksi sähkölaskumme kutistuisivat dramaattisesti, jos tekoälyä hyödynnettäisiin paremmin sähkönkäytön optimoinnissa.”
Chat GPT on kirjoitettua tekstiä ymmärtävä ja kysymyksiin vastaava tekoälyohjelma, joka on ehtinyt hämmästyttää jo monet käyttäjänsä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Atte Harjanne: ”Pitää pysyä itse ratissa”
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne haluaa kuulla Muskin ja kumppaneiden kirjeestä vielä myös tiedeyhteisön kommentteja.
”Osalla [kirjeen kirjoittajista] saattaa olla taustalla myös kaupallisia intressejä.”
Itse peruskysymystä hän pitää ”vakavana ja aitona”.
”Olen huolissani siitä, mitä tämä teknologian valtavan nopea kehitys tarkoittaa yhdistettynä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Ei tarvitse paljon mielikuvitusta keksiäkseen mullistavia ja aika vaarallisia kehityskulkuja.”
Lue lisää: Maailmalla levinneet kuvat paavista untuvatakissa eivät olleet aitoja – Tekoäly luo yhä uskottavampia huijauskuvia
Harjanne viitaa tekoälyn kykyyn luoda keinotekoisesti sosiaaliseen mediaan aidonoloisia tekstejä, kuvia ja videoita. Samalla näkyvyys portinvartijoiden eli teknologiajättien ”konehuoneisiin” on varsin olematonta.
”Nykyäänhän iso osa ihmisten todellisuudesta syntyy näitä kanavia pitkin”, Harjanne sanoo. Hän näkee vaaran, että tekoälyn avulla tätä todellisuutta pystytään entistä helpommin kaappaamaan ja vääristämään.
”Pitää olla säännöt ja pitää pysyä itse ratissa.”
Sen sijaan Harjanne ei olisi yhtä huolissaan siitä, mitä töitä tekoäly ihmisiltä vie.
”Inhimillinen luovuus ei ole vielä korvattavissa.”
Ainakaan hän ei usko ajatteluun, jossa uuden teknologian käyttöä alettaisiin rajata siellä, missä se on ilmiselvästi hyödyksi.
”Se ei ole toiminut ennenkään”.
Harjanteen mielestä seuraavan hallituksen on tärkeä hankkia tilannekuva siitä, miten tekoäly vaikuttaa eri hallinnonaloilla ”taloudesta turvallisuuteen”.
”Sääntelyssä sitten EU on se viitekehys, jossa toimitaan.”
Jari Myllykoski: ”Sijastasi saattaa soittaa joku muu”
Vasemmistoliiton kansanedustajan Jari Myllykosken mielestä seuraavan hallituskauden aikana tekoälyn mahdollisuuksista pitää käydä arvokeskustelu.
”Samaan aikaan kun puhutaan työaikamuutoksista, ei pöytään ole tuotu keskustelua siitä, että rinnalla kehitetään ihmistä syrjäyttäviä teknologioita”, hän sanoo.
Myllykoski sanoo ”duunaritaustaisena” huomanneensa, että työelämään liittyviä asioita aletaan usein säädellä vasta sitten, kun ne ovat jo tapahtuneet.
”Kuten kävi vuokratyön ja nollatuntisopimusten kanssa.”
Tekoälyn kanssa näyttää hänen mielestään käyvän samoin.
”Tiettyjä pelisääntöjä on hyvä olla olemassa ja niiden on hyvä olla yhteisiä”, Myllykoski sanoo.
Myllykoski on huolissaan myös siitä, että tekoäly ei saa palkkaa eikä siten myöskään maksa veroja.
”Miten pitää hyvinvointiyhteiskunta toimintakykyisenä, vaikka ansiotuloista ei kertyisikään yhtä paljon verovaroja?” hän kysyy. ”Yhteiskunnalle pitäisi pystyä tulouttamaan myös tästä ’kädettömien’ tekemästä työstä.”
Hän ei usko toimittajienkaan olevan turvassa.
”Seuraavalla kerralla sijastasi saattaa soittaa joku muu, jolla ei ole käsiä ja joka ei palkastaan veroja maksa.”
