Televisioarvostelu | Disneyn uusi Willow-sarja on täyttä nostalgiaa

Lucasfilmin uutuussarja Willow jatkaa George Lucasin vuonna 1988 julkaistun elokuvan tarinaa.

Sumu nousee, linnan pihalle alkaa putoilla ruumiita. Miekkoja vedetään esiin ja kuoleman koirat ulvovat. Sitten tantereelle tömähtää jättimäinen, kettinkeihin verhottu harmaa lihaskimppu, jonka päätä ympäröi piikikäs häkki. Hirviö karjahtaa.

Tämä on suomalaisen Joonas Suotamon tuore rooli Lucasfilmin uudessa Willow-fantasiasarjassa. Aiemmin Star Wars -elokuvissa pörröisenä Chewbaccana nähty Suotamo on tällä kertaa Scourgeksi nimetty peto.

Rooliasuun pukeutuminen oli huomattavasti vaativampaa nyt kuin Chewienä, Suotamo kertoo Lucasfilmin haastattelussa. Aamuisin puvustuksessa ja maskeerauksessa kului kahdesta kolmeen tuntia, kun Suotamo varustettiin rooliinsa lihaspuvulla ja silikonisilla lisäosilla.

Lucasfilmin uutuussarja jatkaa George Lucasin vuonna 1988 julkaistua fantasiaelokuvaa. Kyseessä on seitsemään vuoteen Lucasfilmin ensimmäinen tuotanto, joka ei ole Star Wars -aiheinen.

Disney+-palvelussa on katsottavissa myös Willow – Suuri seikkailu -elokuva, jota sarja tahtoo toisintaa mahdollisimman paljon. Nimi on (lähes) sama, maailma on sama, visuaalisuus ja ääniraita on pidetty mahdollisimman samankaltaisina – ja, kuluneista reilusta kolmesta vuosikymmenestä huolimatta, myös nimihenkilö Willow Ufgoodia esittää jälleen Warwick Davis.

Willow-elokuvaa tehdessään Davis oli vasta 17-vuotias. Sittemmin hänet on nähty muun muassa BBC:n Life’s Too Short -sarjassa ja Harry Potter -elokuvissa, mutta Willow on edelleen hänen kuuluisin roolinsa. Lyhytkasvuisen näyttelijän pääroolia on pidetty myös eräänlaisena merkkipaaluna alalla.

Willow’ssa mukana ovat myös vuonna 1988 prinsessana, nyt kuningatar Sorshana nähtävä Joanne Whalley. Vanity Fairin haastattelussa sarjan vastaava tuottaja Jonathan Kasdan (Solo: A Star Wars Storyn toinen käsikirjoittaja) kertoi, että myös elokuvassa tärkeässä roolissa ollut Val Kilmer tullaan näkemään jossain vaiheessa sarjaa – tosin tuskin enää vaaleanpunaiseen mekkoon puettuna.

Elokuva päättyi, kun paha kuningatar oli kukistettu ja vauvakeisarinna Elora Danan pelastettu. Sarjan alkaessa pitkä rauhan aika on kuitenkin päättymässä, pahikset hyökkäävät Tir Asleenin linnaan ja kidnappaavat prinssi Airkin (Dempsey Bryk).

Pelastusretkelle lähtevät prinssin kaksoissisko, taistelutahtoinen prinsessa Kit (Mare of Easttownista tuttu Ruby Cruz), tämän paras ystävä, ritariksi tahtova Jade (Solo: A Star Wars Storyssa nähty Erin Kellyman), Kitin sulhaseksi luvattu Graydon (Tony Revolori) sekä varas Boorman (Amar Chadha-Patel). Myöhemmin joukkoon liittyvät myös prinssin rakastettu, Dove-nimellä tunnettu keittiöpiika (Ellie Bamber) sekä Willow Ufgood itse.

Val Kilmer esitti elokuvassa sankarilurjus Madmartigania, jonka Willow tovereineen vapautti. Hieman tämän roolin hengessä tullaan myöhemmissä jaksoissa näkemään tämän ystävä Allagash, jota näyttelee Golden Globe -palkittu Christian Slater.

Kokoonpano rakentuu jatkuvan kitkan ja kinastelun ympärille, eikä kukaan ole aivan varma siitä, mihin pitää mennä ja mitä tehdä, jotta maailma pelastuisi. Samasta hellyttävyyden ja lempeän komiikan lähteestä elokuvakin aikanaan ammensi. Nyt mukana vain on lisämausteena lämmittävä nostalgian peitto.

Nostalgiakonetta on lypsetty viime vuosina tehokkaasti Stranger Thingsin kaltaisilla, 1980- ja 1990-luvulle sijoittuvilla, mutta 2010- ja 2020-luvun tekniikkaa hyödyntävillä sarjoilla.

Toisaalta on huomattu, ettei mennyttä tarvitse liikaa kiillottaa.

Nykyteknologian aikakaudella on kiinnostavaa huomata, miten uskollisesti menneiden vuosien estetiikkaa halutaan taas luoda uudelleen. Netflix julkaisi muutama vuosi sitten Dark Crystal -sarjan, esiosan vuoden 1982 samannimiselle elokuvalle. Sarja yhdisti kuvattuja käsinukkeja, koneellisesti ohjattuja nukkeja ja tietokoneanimaatiota nojaten tukevasti 1980-luvun kuvastoon. Dark Crystalin tapaan käsityön jälki on Willow-sarjassa vahvasti läsnä, ja esimerkiksi hurjina ulvovat kuoleman koirat ovat edelleen kömpelöitä ja rottamaisia.

Tänä vuonna julkaistujen The Lord of the Rings: The Rings of Powerin ja House of the Dragonin jälkeen moni on saanut mittansa täyteen isolla rahalla tehtyä, viimeiseen asti hiottua ja juuri siltä näyttävää fantasiapatsastelua. Willow on jotain muuta. Kuten The Verge -julkaisun toimittaja Alex Cranz toteaa:

”Sarja on hurjan hyvää ajanvietettä, joka ei vaadi tippaakaan tietoa henkiin herättämästään maailmasta – ainoastaan halun nauttia jostakin vilpittömästä, kiltistä ja hauskasta.”

Suoraviivaisen fantasiaseikkailun saama K16-leima onkin varsin yllättävä, ainakin kahden ensimmäisen jakson perusteella. Väkivaltaa on, kuolemaa myös, mutta rajua pahantekoa ruudulla ei näy. Ikärajaa herkästi nostavan seksin puolellakaan ei suudelmia pidemmälle mennä.

Eikä Willow jää nostalgiansa vangiksi. Hyvä taistelee pahaa vastaan itsenäisenä, tukka tuulessa hulmuten.

Willow sekä Willow – Suuri seikkailu, Disney+.

Lue lisää: Star Wars-tähti Joonas Suotamo: ”Jotkut lapset pelkäävät Chewbaccaa, mutta monet tykkäävät hahmosta”

Lue lisää: Kuinka käy Chewbaccan? Joonas Suotamo kiittelee rooliaan uudessa Star Warsissa ja vitsailee, mikä hahmon koko nimi voisi olla