Televisioarvostelu | Ruotsalais­satiirissa mies purkaa keskiluokkaisuuden paineita ryhtymällä kiusaajaksi

Osuvan ruotsalaisen satiirin pääosanäyttelijä Mattias Nordkvist on tuttu suositusta epookkisarjasta Aika on meidän.

Nelikymppinen tukholmalainen Anders (Mattias Nordkvist) on lähes täydellinen esimerkki keskimääräisestä keskiluokkaisesta ruotsalaismiehestä, jolta ei etuoikeutettuna puutu mitään. On vaimo, lapsi ja koira. On kiva talo ja on samanmielisiä kavereita, joiden kanssa pelata padelia. On myös kiinnostava työ hipsterin johtamassa puhujatoimistossa, joka välittää ”inspiroivia” julkkiksia eri tapahtumiin, tosin markkinoimaan pääosin itseään.

Mutta todellisuudessa kaikki tämä keskiluokkainen on vain häntä ärsyttävää kulissia, kuten ruotsalaisen Elämän kevät -sarjan (2022) ensiminuutit jo vihjaajat. Oikeasti Anders on tyhjän elämänsä passiivis-aggressiivinen vanki, joka yrittää vapautua muuttumalla kavereitten kiusaajaksi.

Koomikko-näyttelijä Henrik Schyffertin ohjaaman draamakomedian yleissävy on silti osuvan satiirinen, ärsyttävine sivuhenkilöineen välillä viiltävä.

Kuusiosainen Elämän kevät perustuu nelisenkymmentä kirjaa julkaisseen Petter Lidbeckin romaaniin Vi i villa (2008). Se on myös sarjan alkuperäinen nimi – ja ruotsalaisille enemmän kuin nimi. Vi i Villa on omakotiasujien perinteinen elämäntapalehti, jonka painos on kaksi miljoonaa kappaletta.

Andersiksi eläytyvä Mattias Nordkvist on erinomainen teini-ikäistä tytärtään puolustavana syöksykierteisenä hahmona, jonka valintoja voi ymmärtää, mutta josta on vaikea pitää.

Nordkvistin ensimmäinen iso tv-rooli oli SVT:n epookkisarjassa Aika on meidän, jossa hän näytteli rikkaan ravintoloitsijaperheen syrjäytettyä esikoista, Gustafia. Juuri sellaista Andersin kaltaista itsensä kanssa kamppailevaa, joka myös turhautui kulissimaiseen elämäänsä.

Elämän kevät, HBO Max