Teollisuus­liiton Riku Aalto tylynä – Saksassa 8,5 prosentin palkan­korotukset: ”Tarpeen mukaan viemme samat terveiset myöhemmin myös valta­kunnan­sovittelijalle”

Työmarkkinasyksy alkaa kuumentua, kun kunta-ala ryhtyi kesällä palkkajohtajaksi ja sitoi viideksi vuodeksi omat 5,1 prosenttia paremmat palkankorotuksensa vientialojen tuleviin palkankorotuksiin.

Palkansaajajärjestö Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tuskailee tilannetta työmarkkinapöydässä.

– Teknologiateollisuuden työehtosopimukset päättyvät ylihuomenna, eikä meillä ole yksimielisyyttä työnantajan kanssa sopimusteksteistä saati palkankorotuksista. Päinvastoin, erimielisyydet ovat merkittäviä, eikä lukuisista neuvotteluyrityksistä huolimatta edistystä ole tapahtunut, Aalto kuvaili tilannetta puheessaan Teollisuusliiton valtuustossa.

Tilanne palkkaneuvotteluissa on ollut tulehtunut. Taustalla on kunta-alan kesällä solmima työehtosopimus.

Normaalisti vientiliitot ovat määritelleet palkankorotusten yleisen linjan, nyt palkkajohtajana on julkinen sektori.

Kunta-alan ammattiliitot saavat vähintään niin sanotun yleisen linjan mukaiset palkankorotukset, ja viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia suuremmat palkankorotukset kuin kemianteollisuus, teknologiateollisuus ja auto- ja kuljetusala keskimäärin.

– Julkisen sektorin kytkyn ja Kaupan liiton ilmoituksen myötä Teollisuusliitto neuvottelee palkat kerralla noin miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle. On hyvä ymmärtää, että tässä joukossa metallimiehet, sahurit, peltisepät, korjaamotyöntekijät ja monet muut teollisuuden ammattilaiset ovat vähemmistössä. Enemmistön muodostavat lähihoitajat, lääkärit, sairaanhoitajat ja opettajat. Oudoksi on suomalainen työmarkkinamalli mennyt, Aalto tiivisti.

Teollisuusliitto ei ole omaa palkankorotusprosenttiaan määritellyt.

– Teollisuusliitto ei kuitenkaan tyydy pienempiin palkankorotuksiin sen takia, että ratkaisustamme hyötyy joku toinen. Työnantajapuolen olisi hyvä sisäistää tämä mahdollisimman pian. Kytkykaupat eivät vaikuta neuvottelutavoitteisiimme, Aalto totesi.

Puheenjohtaja Riku Aalto perusteli palkankorotuksia ostovoiman heikkenemisellä.

– Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien ostovoima heikkenee nyt merkittävästi. Vastaava pudotus reaaliansioihin on nähty edellisen kerran 1970-luvulla.

– Osapuolet ovat täysin uudenlaisessa tilanteessa, kun inflaatio ja talouskehitys kulkevat päinvastaisiin suuntiin. Näistä talouden näkymistä huolimatta palkansaajilla on oikeus olettaa, että hintojen nousu huomioidaan tulevissa sopimusratkaisuissa, Aalto sanoi.

Aallon mukaan vientiyrityksillä on myös palkankorotusvaraa. Aalto otti esimerkiksi Saksan metalliteollisuuden ratkaisun, jossa palkat nousevat 8,5 prosenttia kahdessa vuodessa ja työntekijät saavat kolmen tonnin kertakorvauksen päälle.

Aalto väläytti samansuuntaista ratkaisua Suomeen, tai työantajapuolen kanssa saatetaan tavata valtakunnansovittelijan toimistossa.

– Teollisuuden toimialalla menee edelleen poikkeuksellisen hyvin. Yritysten kannattavuus on vahvistunut jopa koronavuosina. Hyvää kannattavuutta on tukenut Suomen vahva kilpailukyky, joka on parantunut edelleen kilpailijamaidemme palkkaratkaisujen myötä.

– Saksassa IG Metallin ratkaisu takaa kahden vuoden aikana 8,5 prosentin palkankorotukset. Lisäksi työntekijöille maksetaan 3 000 euron kertaerä valtion veroporkkanan siivittämänä.

– Näitä faktoja Teollisuusliitto pitää neuvotteluissa esillä. Tarpeen mukaan viemme samat terveiset myöhemmin myös valtakunnansovittelijalle, Aalto sanoi puheessaan Teollisuusliiton valtuustossa.