Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Terveydenhoito | THL: Terveyden­hoitajien ja lääkärien määrä neuvoloissa ja kouluissa vähentynyt

THL:n seurannan mukaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä neuvoloissa ja oppilaitoksissa on kääntynyt laskuun.

Terveydenhoitaja Paula Keski-Kujala tutki viime vuoden tammikuussa, miten tuolloin nuorin kilpisjärveläinen, kolmen kuukauden ikäinen Sakari Vanhapiha on kasvanut. Kuva:  Otto Ponto

Terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on vähentynyt, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

THL on kerännyt tietoja terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrästä neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa vuodesta 2004 alkaen. Seurannan perusteella henkilöstöresurssien vuosia kestänyt kasvu vaikuttaa pysähtyneen ja kääntyneen viime vuonna laskuun.

Hyvinvointialueiden välillä henkilöstöresursseissa on valtavia eroja. Alueesta riippuen yhdellä kouluterveydenhoitajalla voi THL:n mukaan olla hoidettavanaan 376–625 oppilasta ja lääkärillä 2 040–7 768 oppilasta.

Henkilöstö­mitoitus­suositukset toteutuvat vaihtelevasti. Esimerkiksi koululääkäreiden määrä on ollut koko seuranta-ajan suositusta alhaisempi, ja tuoreimmassa mittauksessa suositus toteutui vain Pirkanmaalla. Suosituksen mukaan yhtä lääkäriä kohti voi olla enintään 2 100 oppilasta.

Kouluterveydenhoitajia oli viime vuonna lähes kaikilla hyvinvointialueilla suosituksen edellyttämä määrä eli enintään 600 oppilasta yhtä terveydenhoitajaa kohti.

Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajia oli suositusten edellyttämä määrä alle puolessa terveyskeskuksista. Lääkäreiden osalta suositus toteutuu vain joka kymmenennessä.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa suositusten toteutumisessa on niin ikään puutteita. Esimerkiksi neuvolalääkäreitä oli suositusten edellyttämä määrä noin joka kolmannessa terveyskeskuksessa.

THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola sanoo laitoksen tiedotteessa, että resurssien supistuminen vaikuttaa ehkäisevien terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun.

”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on aina myös syrjäytymisen ehkäisyä. Nyt alueellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät millään lailla toteudu”, hän huomauttaa.

Tiedonkeruu lähetettiin viime huhtikuussa Suomen kaikkiin terveyskeskuksiin. Vastausprosentti oli THL:n mukaan 93.

Lue lisää kirjoittajalta

STT