Hus-alueella turvaudutaan nyt äärimmäisiin keinoihin, jotta rahat riittäisivät. Useampi päivystys saatetaan sulkea kokonaan.
Malmin päivystyksen sairaanhoitaja Jere Laiti kertoo, että rauhalliset hetket päivystyksessä ovat nykyään poikkeuksellisia. Tilanne oli päinvastainen vielä vuonna 2016. Kuva: Juha Salminen / HS
Aada Färding HS
Malmin sairaalan yhteispäivystyksen ovi käy, ja välillä ambulanssi kaartaa viereisestä nosto-ovesta sisälle.
Päivystyksessä sairaanhoitajana työskentelevä Jere Laiti kertoo, että päivä on aamusta saakka ollut kiireinen. Aamuvuoron aikana jo noin 50 potilasta on otettu sisälle.
Malmilla kiireeseen on totuttu.
”Kun aloitin vuonna 2016 kiire oli poikkeus. Silloin poikkeuksellinen kiire on nykyään jokapäiväistä”, hän kertoo.
Kiireen takia ei kärvistellä pelkästään Malmin päivystyksessä, vaan ongelma on valtakunnallinen.
Siitä huolimatta Husin suunnittelemat säästötoimet kohdistuvat myös päivystyksiin.
Helsingin Sanomat sai keskiviikkona 28. syyskuuta käsiinsä Hus-yhtymän hallituksen ensi viikon kokouslistan. Lista on karua luettavaa.
Malmin sairaalan yhteispäivystystä ja päivystysosastoa saattaa uhata sulkeminen kokonaan.
Säästölistalla ovat myös Lohjan ja Porvoon sairaaloiden yhteispäivystysten ja traumapäivystysten lopettaminen.
Lohjalla tämä tarkoittaisi käytännössä myös synnytyssairaalan lopettamista, sillä hätäsektioissa tarvittavaa anestesiaa ei olisi enää tarjolla ympärivuorokautisesti.
Lue lisää: ”Selkeää naisvihaa” – Lohjan synnytysosastolla pelätään lopettamisuhkaa ja synnytysruuhkia
Porvoon päivystyksen sulkeminen taas kasvattaisi maakunnan reunalta matkan lähimpään päivystykseen yli sadan kilometrin mittaiseksi.
Myös Raaseporin sairaalan toimintaan ja päivystykseen kohdistuisi toistaiseksi määrittelemättömiä muutoksia.
Normaalina päivänä Malmin päivystykseen hakeutuu noin 150–180 ihmistä.
Malmin päivystyksen lopettaminen tarkoittaisi näiden päivystyspotilaiden ohjaamista muualle.
Käytännössä tämä tarkoittaisi päivystyspotilaiden kasaantumista Meilahden, Peijaksen ja Jorvin yhteispäivystyksiin.
Jo valmiiksi liiallisen potilasmäärän kanssa kärvistelevät päivystykset joutuisivat siis ottamaan potilaita vielä moninkertaisesti enemmän.
Esimerkiksi Espoon Jorvin päivystyksessä on jo jouduttu laittamaan ambulansseja jonottamaan ruuhkien vuoksi, uutisoi HS aiemmin syksyllä. Suunniteltu Lohjan päivystyksen lopettaminen taas pakottaisi ohjaamaan potilaat jo valmiiksi tukkeutuneeseen Jorviin tai Helsinkiin.
Voiko tämä mitenkään onnistua käytännössä?
”Olemme tästä osastolla työkavereiden kanssa keskustelleet, ja yhtälö vaikuttaa käsittämättömältä”, Laiti sanoo.
Jo nyt jotkut potilaat ovat pahimmillaan joutuneet odottamaan Malmin päivystyksessä jatkohoitopaikkaa useita vuorokausia. Useimmiten potilas pääsee päivystyksestä jatkohoitoon noin neljän tunnin kuluessa. Laidin mukaan tähän tähdätään, ja useimmiten myös päästään.
Jatkuva kiire aiheuttaa silti ongelmia.
”Kiire itsessään aiheuttaa vaaratilanteita, kun meneillään oleviin tilanteisiin tulee jatkuvasti keskeytyksiä.”
Hoitovirheet lisääntyvät kiireen myötä ja huonossa kunnossa olevat ihmiset jäävät vaille valvontaa.
”Ennen oli aikaa oikeasti kohdata potilaat ja aidosti selvitellä, että miten potilaalla menee”, Laiti kuvaa.
Vauhti päivystyksissä on kiihtynyt pikku hiljaa vuosi vuodelta.
Husin johto on laskenut, että päivystysten lakkauttamiset toisivat säästöjä noin 18 miljoonaa.
Lisäksi tarkoituksena on säästää noin 20 miljoonaa tuottavuusohjelmalla, joka vaikuttaa kaikissa yksiköissä jollain tavalla. Esityslistalla ei vielä täsmennetä miten.
ICT-kuluista halutaan leikata 18 miljoonaa.
Husin johto on aiemmin laskenut, että ensi vuoden rahoituksesta puuttuu jopa 95 miljoonaa euroa.
Hus-yhtymä tekee ensimmäisiä linjauksia säästötoimista maanantain kokouksessaan. Varsinaisista säästöistä on määrä päättää tämän vuoden lopussa. Yksityiskohtia siitä, miten päivystysten lakkauttaminen toteutettaisiin, ei vielä ole tiedossa.
Raha-asioista ei silti päätetä vain Husin sisällä.
Sote-uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee valtiolta. Uudellamaalla neljä hyvinvointialuetta ja Helsinki antavat osan valtiolta saamastaan rahasta Husille.
Monet HS:n haastattelemat poliitikot vastustivat päivystyksiin kohdistuvia leikkauksia.
Kiireestä huolimatta Jere Laiti nauttii työstään päivystyksessä, sillä työ on mielenkiintoista. Myös läheisellä työporukalla on suuri merkitys jaksamiseen. Kuva: Juha Salminen / HS
Malmin päivystyksen henkilökunta odottaa nyt epätietoisuudessa mitä tuleman pitää.
Potilaiden kohtalo huolettaa, sillä Malmin päivystys on palvellut laajasti Itä- ja Pohjois-Helsingin asukkaita.
Kiireestä huolimatta Malmin päivystys on Laidille ja muille siellä työskenteleville myös rakas työpaikka. Suuri merkitys on läheiseksi hitsautuneella työporukalla.
Siksi päivystyksen mahdollinen lopettaminen myös tuntuu pahalta, vaikka sairaanhoitajille varmasti riittäisi töitä muuallakin.
Rankkoina päivinä vuosia yhdessä toiminut porukka auttaa jaksamaan. Työkavereita nähdään myös vapaa-ajalla, Laiti kertoo.
”Osa on ollu Malmilla töissä yli 20 vuotta, ja meillä työskentelee äärimmäisiä ammattilaisia. Malmilla on sellaista pienen maalaissairaalan tuntua.”
