Moni kärsii epämääräisistä oireista, joita kutsutaan puhekielessä aivosumuksi. Niiden takana voi olla jokin sairaus tai oireyhtymä, mutta joskus hattaraista oloa selittää yksinkertaisesti stressi. Kuva: Petri Rotsten / HS
Aivosumu on yleinen koronan jälkioire, mutta monet kärsivät ajattelun tahmeudesta jo ennen pandemiaa. Mistä aivosumuksi kutsutussa olotilassa on kyse?
Tilaajille
Ajattelu takkuaa. Aloitekyky on nollassa, asioihin on vaikea tarttua. Muisti pätkii, sattuu virheitä, sanoja joutuu hakemaan. Pää ei toimi normaalisti.
Moni kärsii epämääräisistä oireista, joita kuvataan aivosumuksi.
Ilmiöstä on alettu puhua viime vuosina erityisesti koronan yhteydessä, sillä moni on kärsinyt ajattelun tahmeudesta koronan jälkeen. Samantapaista oireilua on kuvattu kuitenkin jo ennen koronaa, ja termi on liitetty moniin muihinkin sairauksiin.