Emppu Suhonen on työskennellyt 10 vuotta erityisopettajana. Hänen mielestään erityisopettajan tärkein piirre on osata löytää lapsesta ja nuoresta sitä kaunista ja hyvää ja vahvistaa sitä.
Tiktakista ja The Rasmuksesta tuttu kitaristi Emppu Suhonen aloitti kitaran soiton jo alle kouluikäisenä. 14-vuotiaana hän oli mukana solmimassa levytyssopimusta Tiktakin kanssa ja viime tammikuussa tuli jymy-yllätys kun paljastui, että hänet oli kiinnitetty The Rasmukseen bändissä lopettaneen Pauli Rantasalmen tilalle.
Suhonen muisteli koesoittotilannetta bändin kanssa Puoli seitsemän -ohjelmassa.
– Olin ensinnäkin hirveän hyvilläni, että olin ainoa tyyppi siellä. Taisin sanoa hieman humoristisesti siinä, että jos pihalla olisi kiemurrellut koesoittajien jono, olisin kääntynyt saman tien, Suhonen nauraa.
Koesoiton jälkeen kaikilla oli hyvä fiilis ja paikka bändissä varmistui nopeasti.
Suhosella on ollut myös muita kokoonapanoja, joissa hän on soittanut sekä sooloprojekti. Tiktakin vuosien jälkeen hän opiskeli myös musiikkiterapeutiksi ja erityisopettajaksi.
10 vuotta erityisopettajan työtä
– Äitini on erityisopettaja, joten olen jo lapsena tutustunut siihen maailmaan. Lukion jälkeen olin jonkin aikaa päätoimisesti muusikko, mutta huomasin, että se ei sopinut nopeille aivoilleni. Oli liikaa luppoaikaa ja lähdin sitten yliopistoon täyttämään päätäni.
Suhonen kertoo tehneensä erityisopettajan töitä kymmenisen vuotta ja seuraavansa alalla käytävää keskustelua yhä tiiviisti.
Viime aikoina mediassa on puhuttanut paljon suomalaisen peruskoulun tila. Keskiössä on ollut etenkin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanne.
Monissa kouluissa on noudatettu inkluusion käsitettä eli, että erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ei enää sijoiteta omiin luokkiinsa vaan he ovat mukana yleisopetuksessa muiden oppilaiden tavoin. Tämän toimivuudesta on ollut monenlaisia mielipiteitä.
Emppu Suhosen mielestä lähtökohtaisesti inkluusio eli mukaan ottaminen on ainoa oikea tapa ajatella.
– Eihän ketään haluta eristää mihinkään. Siksi lähtökohta pitäisikin olla, että mietitään sitä oppimisympäristöä niin toimivaksi, että erilaiset oppijat voivat toimia siinä ja koko yhteiskunnassa.
Positiivisten asioiden korostaminen tärkeintä
Samaan aikaan hänen mielestä pitää osata myös havaita tosielämän puitteet ja resurssit.
– Inkluusio ei tietenkään toimi ilman, että on riittävät resurssit eli jengiä töissä ja asiantuntemusta ja erilaisia ratkaisuja siellä koululuokassa. Se ei voi vain mennä niin, että heitetään kaikki samaan jo toivotaan parasta.
Hän myös lisää, että varmasti löytyy myös niitä oppilaita, jotka hyötyvät pienemmistä ryhmistä.
Empulta kysyttiin myös, mitkä hänen mielestään ovat erityisopettajan tärkeimmät ominaisuudet.
– Kyllä mä ajattelen, että se on sellaista empatiaa ja hyvän näkemistä ja positiivista psykologiaa.
– Meidän erityisimmät lapset ja nuoret ovat tottuneet kuulemaan elämässään aika paljon ei-sanaa, käskyjä ja komentoja ja torumista. Jos onnistuisi löytämään sieltä sitä kaunista ja hyvää ja tukea sitä niin se yleensä toimii aika hyvin.
Katso koko lähetys Areenasta
