Sivupersoonahäiriö on traumatisoituneen mielen suojakeino. Kaikilla persoonilla on omat lempiasiansa, osaamisensa, sairautensa – ja normaali minäkäsitys.
Aluksi Laura on jännittynyt, sillä hän ei ole tottunut tapaamaan uusia ihmisiä.
Yleensä sen tekee Viola, joka rakastaa olla esillä. Viola on itsevarma ja sosiaalinen 17-vuotias vegaani.
Isla, 18, on tarot-korteista ja kristalleista syttyvä rauhallinen tyyppi, joka kärsii paniikkikohtauksista.
Kasper on 23-vuotias perusäijä, joka tykkää pelailla videopelejä ja tehdä tietokoneella musiikkia.
Suorapuheinen Juli, 24, tulee herkästi puolustamaan, jos muut saavat osakseen epäoikeudenmukaista kohtelua.
Mutta nyt edessä on pidättyväinen Laura. Edessä oleminen tarkoittaa, että persoona on kontrollissa koko kehosta ja sen toiminnasta.
Laura antaa haastattelun, sillä hän on parhaiten perillä siitä, miten sivupersoonahäiriö vaikuttaa arkeen. Hän on systeemin äitihahmo, joka käy kaupassa ja töissä, sekä pitää huolta kodista ja lapsipersoonien turvallisuudesta. Hän on myös persoonista ainoa, joka käyttää silmälaseja ja kärsii pakko-oireista.
– Teen myös tärkeät päätökset meidän systeemissä, ainakin useimmiten, jos ei minun selkäni takana tehdä jotain, Laura sanoo.
Laura on yksi Tia Lähdelahden, 24, viidestä eniten esillä olevasta sivupersoonasta. Kun tulee puhetta Tiasta, Laura vaikenee. Kuka Tia on – se on keskustelun vaikein kysymys.
Välillä hän kokee, että Tia on taustalla seurailemassa systeemin toimintaa, ja välillä hän on varma, että Tia on pelkästään heidän systeeminsä nimi.
– Jos Tia on oma persoonansa, niin hän on sellainen persoona, jolla on tosi iso taakka kannettavana, ja siitä syystä hän ei ihan kauheasti ole edessä. Me kaikki muut hoidamme hänen puolestaan tätä hommaa, Laura sanoo.
Tilanne on siis tietyllä tapaa nurinkurinen. Sivupersoonahäiriö on vakava diagnoosi, mutta se ei pelkästään vaikeuta elämää. Sivupersoonat auttavat Tiaa selviytymään arkielämän tilanteissa.
Diagnoosin Tia Lähdelahti sai keväällä 2021: dissosiatiivinen identiteettihäiriö.
Sitä ennen elämä oli tuntunut pitkään sekavalta. Lähdelahti koki suurta ahdistusta ja pelkoa. Esimerkiksi äänien kuuleminen hämmensi. Diagnoosin jälkeen Lähdelahti ymmärsi, että kyse on eri persoonien äänistä hänen päässään.
Persoonien väliset suhteet voivat olla todella hankalia.
Laura, Tian systeemin äitihahmo
Nytkin Lähdelahden päässä käy kuhina. Vaikka on yhdessä sovittu, että Laura antaa haastattelun, muut eivät malta olla hiljaa. Vähän väliä puhe katkeaa, ja aivan kuin Laura jäisi kuuntelemaan jotain. Ja niin hän jääkin.
Sosiaalinen Viola ja systeemin ainoa miespersoona Kasper seurailevat haastattelua ja huutelevat omia ajatuksiaan Lauran puheen päälle.
– Mutta minä poimin sieltä ne parhaat ja kerron ne sitten ääneen, Laura sanoo ja hymyilee.
Pääpersoonien lisäksi Lähdelahdella on useita sivupersoonia, jotka ovat harvemmin esillä arjessa. Yhteensä systeemiin kuuluu noin 17 sivupersoonaa, mahdollisesti enemmänkin. Kaikki olemassa olevat persoonat eivät välttämättä ole tulleet vielä muiden tietoon.
Eikä kaikilla sivupersoonilla ole suoraa yhteyttä toisiinsa.
– Silloin kommunikoidaan esimerkiksi päiväkirjan tai muistiinpanojen kautta, Laura sanoo.
Toisiaan lähellä olevat persoonat pystyvät kommentoimaan toistensa tekemisiä. Joskus he voivat yltyä keskustelemaan tai väittelemäänkin keskenään.
Laura asettelee sanansa tarkkaan puhuessaan sivupersoonien välisistä suhteista. Hän ei halua pahoittaa kenenkään mieltä.
– Persoonien väliset suhteet voivat olla todella hankalia, ihan vain senkin takia, että joidenkin mielipiteet, vaikka poliittiset näkökannat, voivat erota radikaalisti.
Systeemissä on myös itseään sabotoivia persoonia, jotka saattavat esimerkiksi hakeutua huonoihin parisuhteisiin, käyttää päihteitä ja tehdä asioita, jotka hankaloittavat kaikkien muidenkin persoonien elämää.
– He ovat niitä persoonia, jotka ovat todella traumatisoituneita eivätkä sen takia näe muuta vaihtoehtoa kuin paeta. Heidän kanssaan muilla persoonilla on paljon konflikteja.
– Mutta loppujen lopuksi kaikki persoonat tykkäävät toisistaan. Tai jos eivät tykkää, niin eivät kuitenkaan suhtaudu toisiinsa mitenkään vihaisesti, Laura sanoo.
Puhelin on täynnä hälytyksiä ja kalenterimerkintöjä. Jokainen arjen asia, esimerkiksi kaupassa käyminen, virastoon soittaminen tai huominen työvuoro on kirjoitettava ylös – muuten asiat unohtuvat.
Elämä monien sivupersoonien kanssa on usein hämmentävää, kuormittavaa ja hankalaa.
Lähihoitajaopinnoissaan Lähdelahti joutuu tekemään tuplasti enemmän töitä muihin opiskelijoiden nähden.
– Joudun kirjoittamaan monta sivua muistiinpanoja ja tekemään tehtäviä monta kertaa uudestaan ja uudestaan, että oikeasti muistan ja opin ne.
Pyrimme vain olemaan mahdollisimman normaaleja, ettei kukaan kiinnittäisi meihin erityistä huomiota.
Laura, Tian systeemin äitihahmo
Oman elämän vertaaminen muihin surettaa välillä. Monet ikätoverit ovat saavuttaneet unelmiaan ja edenneet urallaan. Ja Laurasta tuntuu, että Tian, eli koko systeemin elämä, junnaa paikallaan.
– Vaikka samaan aikaan tiedostan, että en välttämättä kykenekään tekemään samalla lailla kuin muut. Mutta se on tosi raskasta ja välillä tuntuu just siltä, että… hukkasin sen lauseen.
Näin käy haastattelun aikana usein. Ajatus katoaa johonkin kesken lauseen, eikä siitä saa enää kiinni.
Suurin osa päivästä menee sumussa. Tai täsmällisemmin sanottuna dissosiaatiossa.
Tällöin tuntuu, että ympäröivä todellisuus ei vastaa arkitodellisuutta, vaan asioiden mittasuhteet voivat muuttua, oma ääni puuroutua päässä, eikä ihminen välttämättä rekisteröi, mitä ympärillä tapahtuu.
– Käytännössä olen täällä, mutta sitten minun mieleni on jossain ihan muualla, Laura sanoo.
Sata vaihdosta päivässä
Persoonat vaihtuvat Lähdelahden arjessa automaattisesti. Jokaisella on oma roolinsa, eikä Lähdelahti yleensä huomaa tai kiinnitä huomiota persoonan vaihtumiseen.
– Jos persoona vaihtuu sellaisen persoonan kanssa, joka ei ole paljon edessä tai johon ei ole suoraa yhteyttä, niin silloin yleensä huomaan sen, siitä voi aiheutua päänsärkyä, Laura sanoo.
Huonosti nukutun yön jälkeen persoonat saattavat vaihtua satakin kertaa päivässä. Hyvinä päivinä persoonanvaihdoksia tapahtuu ehkä vain pari kertaa.
Laura käyttää autovertausta kuvaillessaan, miltä vaihdos tuntuu:
Autoa ajaessa tiedät mihin olet menossa, ja olet kontrollissa autosta. Yhtäkkiä sinut voidaan kiskaista takapenkille tai pelkääjän paikalle, jolloin näet mihin ollaan menossa, mutta et voi vaikuttaa siihen. Peräkontissa sinulla ei ole mitään hajua edes suunnasta.
Vaikka yleensä asioista keskustellaan ja sovitaan porukalla, joku persoona voi myös päättää sulkea kaikki muut pois oman toimintansa aikana.
– Silloin hän voi toimia niin kuin parhaaksi näkee ja selitellä muille myöhemmin, että miksi on toiminut niin, Laura sanoo.
Kodin ulkopuolella kaikki persoonat esittävät Tiaa, joten arki on jatkuva, väsyttävä näytelmä. Se on yhteinen sopimus, johon jokainen Lähdelahden persoona on sitoutunut.
Niin on helpompaa, sillä ihmiset eivät ole tottuneet siihen, että samassa kehossa elää monta eri identiteettiä.
– Me peittelemme sitä, että vaihdamme persoonia ja peittelemme sitä, että dissosioimme. Pyrimme vain olemaan mahdollisimman normaaleja, ettei kukaan kiinnittäisi meihin erityistä huomiota, Laura sanoo.
Ainoastaan Lähdelahden pikkusisko ja yksi läheinen ystävä tunnistavat eri persoonat ja tietävät, milloin ne vaihtuvat.
– Mutta sekin johtuu vain siitä, että annan heidän nähdä sen, koska luotan niihin ihmisiin niin paljon.
Lähdelahti muistaa joutuneensa kokemaan ensimmäisen kerran seksuaalista hyväksikäyttöä 5-vuotiaana. Häiriö on kehittynyt suojaamaan Lähdelahden psyykettä.
– Koska minulla on ollut tätä jatkuvaa traumaa lapsuudessa, niin persoonallisuuteni osat eivät ole koskaan kasautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, vaan ne ovat jääneet erillisiksi osiksi. Sitten nämä osat ovat alkaneet kehittää omia identiteettejään, Laura selittää häiriön syntyä.
Häiriöstä parantuminen on teoriassa mahdollista, mutta se tuntuu Laurasta kaukaiselta ajatukselta. Se tarkoittaisi sitä, että kaikki Lähdelahden systeemin persoonat jakaisivat toisilleen kaikki traumansa, muistonsa, ajatuksensa, tunteensa ja yhdistyisivät, eli integroituisivat yhdeksi persoonaksi.
– En tiedä vielä, onko se meidän kohdalla edes mahdollista, Laura sanoo.
Jotkut sivupersoonahäiriöstä kärsivät ihmiset eivät edes tähtää parantumiseen, eli kaikkien persoonien integroitumiseen. Laura sanoo ymmärtävänsä hyvin miksi.
– Se ei alkuun tuntunut itsestäkään hyvältä ajatukselta sen takia, että olin vasta oppinut tuntemaan edes vähän näitä minun osiani. Ja minkä tähden, jos niistä kumminkin olisi päästävä eroon?
Aluksi tuntuikin suurelta menetykseltä, kun ensimmäinen integraatio tapahtui. Laura ei muista, kuka persoonista heräsi ensimmäisenä sinä heinäkuisena aamuna, kun Isla ja Viola olivat poissa.
Heistä oli yhdistynyt kokonaan uusi persoona, joka kertoi nimekseen Lilia.
– Menetimme kaksi tärkeää tyyppiä meidän systeemissä. On se omalla tavallaan tosi surullista, Laura sanoo.
Ystävyyssuhteen menetys tuntui raskaalta varsinkin Kasperista, joka oli ollut Violalle kuin isoveli.
Islan ja Violan integraatio ei ollut tullut kuitenkaan täysin yllätyksenä. He olivat molemmat parisuhdetraumoja kantavia persoonia. Ennen integraatiota he olivat käyneet viikon ajan intensiivisesti läpi traumojaan ja jakaneet toisilleen kaiken.
Lilia on edelleen systeemin toistaiseksi ainoa integraatio. Kuluneen puolen vuoden aikana Liliasta on tullut tärkeä osa Tia Lähdelahden systeemiä.
Heinäkuisesta integraatiosta puhuminen herättää enää vain toiveikkaita ajatuksia. Se on todiste siitä, että matka kohti parantumista on alkanut.
Perjantaina 3. helmikuuta Yle Perjantaissa keskustellaan traumoista. Sean Ricksin vieraina terapeutti Hanna Piironen ja stand up -koomikko Teemu Vesterinen. Katso Yle TV1:llä tai Areenassa klo 21.05 alkaen.
