Arkistotutkijan mukaan itsenäisyyspäivän kynttilänpoltto juontaa juurensa useisiin historian tapahtumiin.
Kuva: Ilkka Mäkinen / IS
Maarit Rasi
On itsenäisyyspäivä. Ikkunalaudalle tulee sytytettyä vanhasta tottumuksesta kaksi kynttilää kello 18 aikaan illalla.
Mutta miksi näin oikeastaan tehdään?
Arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta tietää ainakin sen, että Ruotsin vallan ja autonomian aikana kynttilät juhlistivat kuninkaallisten merkkipäiviä tai vierailuja.
– Sortovuosina niitä poltettiin protestiksi 5.2. Runebergin päivänä. Kun itsenäisyyspäiväksi vakiinnutettiin syksyllä 1919 kuudes joulukuuta, myös kynttilät siirtyivät sinne, Nirkko selittää Ilta-Sanomille.
Kynttilät sytytetään kotona perinteisesti kuuden aikaan illalla. Tämä johtaa juurensa Itsenäisyyden liiton ehdotukseen vuodelta 1927. Ehdotuksen mukaan kynttilöitä tuli polttaa klo 18–21 välillä.
Kynttilöiden lukumäärää ei kuitenkaan missään määrätty.
– Kahden kynttilän on selitetty viittaavan esimerkiksi kotiin ja isänmaahan, tai turvalliseen majapaikkaan, kun jääkäreiksi värväytyvät matkasivat Ruotsin kautta Saksaan, Nirkko kertoo.
Arkipäiväinen selitys
Juha Nirkko kertoo, että kahden kynttilän sytyttämiselle löytyy myös arkipäiväisempi selitys.
– Kaksi kynttilää sopii parhaiten tavalliseen vanhaan ikkunatyyppiin, jossa on pystypuu keskellä. Yksi kynttilä olisi orpo, kolme kynttilää näyttäisi epäsymmetriseltä ja neljä olisi jo tuhlausta.
Juha Nirkko huomauttaa, että perinteisiin liittyy aina monenlaisia selityksiä, eivätkä kynttilät ole poikkeus.
Kaleva-lehti kertoo vielä tarinasta, jonka mukaan kahta kynttilää poltettiin sotavuosina, toista rintamalle jääneille, toista rintamalta palanneille miehille.
Nykyään kynttilöitä voidaan polttaa myös ihan vain tunnelmallisen perinteen vuoksi.
