Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Tiesitkö tätä Münchenin olympiastadionista? Tv-kuvissa nähtävällä yksityiskohdalla on yllättävä yhteys natseihin

Arkkitehti Günther Behnischin luomus oli vallankumouksellinen 1970-luvulla.

Münchenin olympiastadion nousee keskeltä vihreyttä. Kuva:  Joonas Kuisma

Münchenin komealla, vuoden 1972 olympialaisiin valmistuneella olympiastadionilla on kiinnostava yhteys Saksan natsimenneisyyteen. Värikäs ja valoisa stadion on nimittäin radikaali vastaveto Berliinin olympiastadionille.

Berliinin olympiastadion on Werner Marchin suunnittelema betonikolossi, jota Adolf Hitlerin johtamat kansallissosialistit käyttivät natsivallan propagandanäyttämönä vuoden 1936 kesäolympialaisissa.

Münchenin stadionin on suunnitellut saksalainen arkkitehti Günther Behnisch ja insinööri Frei Otto, jolla oli apunaan John Argyris. Bayerischer Rudnfunkin mukaan suunnittelun lähtökohtana oli luoda puitteet vihreille, vapaille ja humanistisille kisoille. Stadionin piti ilmentää uutta, demokraattista ja ihmisarvoja kunnioittavaa Länsi-Saksaa.

Behnisch päätyi vallankumoukselliseen ratkaisuun, joka näkyy yhä 50 vuotta myöhemmin tv-kuvissa. Hän loi stadionin ylle akryylilasista ja teräsvaijereista lakanamaisen katoksen. Tekniikka oli 1972 käytössä ensimmäistä kertaa kolossaalisessa mittakaavassa.

Tältä katos näyttää lähempää. Kuva:  Joonas Kuisma

Kumpuileva kattorakenne muistuttaa Alpeista. Se on läpinäkyvä, mikä symboloi saksalaisten halua olla uudistunut ja avoin yhteiskunta. Värimaailma on kirkas. On vihreää, oranssia ja keltaista sekä vaaleansinistä. Ympärillä levittyy kaunis Olympiapark, josta löytyy myös esimerkiksi olympialaisten uimahalli.

Kokonaisuus on täysi vastakohta jylhään mutta kolkkoon Berliinin olympiastadioniin. Münchenissä haluttiin olla nuorekkaita ja iloisia. Vuoden 1972 kisojen motto olikin Die Heiteren Spiele eli ”hilpeät kilpailut”.

Yleisurheilun EM-kisoissa kattorakenteella on ulkonäön lisäksi sekä positiivinen että negatiivinen ominaisuus. Toisaalta se kasvattaa akustisesti yleisön pauhua niin, että stadikalla on kova meteli, vaikka noin 70 000 ihmistä vetävä katsomo ei ole täynnä. Osaltaan tässä auttaa saksalaisten fanien tyylikäs urheilukulttuuri. Katsomossa kannustetaan äänekkäästi.

Toisaalta katto kerää lämpöä. Stadionilla on esimerkiksi keskiviikkona, lämpötilan kohotessa yli 30 asteen, sietämättömän kuuma.

Värikäs näkymä mediakatsomosta. Kuva:  Joonas Kuisma