Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Tietty verenpainelääke voi hidastaa muistisairauden etenemistä – ylilääkäri muistuttaa, mikä on kaiken A ja O

Sydänliiton ylilääkäri muistuttaa myös lääkityksen ja ennen kaikkea elintapojen tärkeydestä, jotta verenpaine ei kohoaisi.

Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoo, että ATR:n salpaajien hyvä ominaisuus on siinä, että salpaajat ovat hyvin siedettyjä, eikä niistä tule haittavaikutuksia. Kuva:  Henna Siponen, Sydänliitto

ATR:n eli angiotensiinireseptorin salpaaja -verenpainelääkkeet saattavat jonkin verran hidastaa lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä varsinaiseksi dementiaksi, osoittaa Hypertension-lehdessä julkaistu tutkimus. Asiasta kertoo Duodecim.

Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kertoo tulosten olevan rohkaisevia, muttei poikkeuksellisia.

Lue lisää: Tietty verenpainelääke voi hidastaa muistisairauden etenemistä

Tämän lisäksi tarvitaan lisätutkimuksia.

– Pitää selvittää, että mikä tässä kyseisessä lääkeryhmässä olisi se erityinen ominaisuus, joka hidastaisi kognitiivisen heikentymän etenemistä ihan solutasolla.

– Oleellista muistisairauksien ehkäisyssä on se, että verenpaine ylipäätään tulee hoidettua hyvin.

Hekkala muistuttaa kohonneen verenpaineen olevan niin yleistä, että jokaisen keski-ikäisen pitäisi olla tietoinen omasta verenpaineestaan.

– Jos verenpaine on kohonnut ja siihen on määrätty lääke, niin sitä lääkettä pitäisi myös käyttää, Hekkala toteaa.

Tuore tutkimus antaa lupaavia viitteitä siitä, että ATR:n eli angiotensiinireseptorin salpaaja -verenpainelääkkeet saattavat jonkin verran hidastaa lievän kognitiivisen heikentymän etenemistä varsinaiseksi dementiaksi, Kuva:  Colourbox

Kyseiseen tutkimukseen osallistui kaikkiaan 403 keskimäärin 74-vuotiasta lievää ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää ja kohonnutta verenpainetta sairastavaa ihmistä. Kolmannes heistä sai kolme vuotta kestäneen seurannan aikana dementiadiagnoosin.

ATR:n salpaajilla hoidetut sairastuivat dementiaan noin 50 prosenttia epätodennäköisemmin kuin he, joita hoidettiin ACE-estäjillä (angiotensiinikonvertaasin estäjät) tai muilla verenpainelääkkeillä.

ATR:n salpaajia on aiemminkin yhdistetty pienempään riskiin sairastua dementiaan.

Hypertension-lehdessä julkaistu tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, joissa on selvitetty ATR:n salpaajien vaikutuksia lievän kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän etenemiseen.

Lehdessä muistutetaan, että vaikka löydöt voivat tuoda merkittäviä vaikutuksia kliiniseen käytäntöön, edellyttävät ne silti kliinisiä tutkimuksia tai lisätutkimuksia, joissa on isompi ryhmä tutkittavana.

Hekkala kertoo, että juuri ATR:n salpaajien hyvä ominaisuus on siinä, että salpaajat ovat hyvin siedettyjä, eikä niistä tule haittavaikutuksia.

– Esimerkiksi niin ikään verenpainelääkkeenä toimivat ACE-estäjät voivat aiheuttaa joskus kuivaa yskää, jonka vuoksi jotkut eivät sitä sitten säännöllisesti ota.

– Jos tällaista haittaa ilmene, pitää pyytää lääkäriltä lääkkeen vaihtoa, eikä vain omatoimisesti jättää lääkitystä kokonaan pois.

Verenpainelääkkeinä sekä ACE-estäjät että ATR:n salpaajat ovat erittäin yleisiä.

– Vuoden 2020 raportoidun Fimean ja Kelan lääkerekisterin mukaan kymmenen eniten käytetyn lääkkeen listalla on Suomessa kahdeksan sydän- ja verisuonisairauksiin käytettävää lääkettä.

– Näistä käytetyin on ACE-estäjä, mutta listalla kuudentena ja seitsemäntenä on ATR-salpaaja, joita yhteensä käytetään enemmän kuin tuota listan ensimmäistä ACE-estäjää.

Sydänliiton asiantuntija muistuttaa, että lopulta kaikki lähtee verenpaineen hyvästä hoitamisesta.

Hän muistuttaa, että Suomessa on tehty jo vuosia sitten ansiokas FINGER-tutkimus, jossa selvitettiin, että voiko monipuolinen elintapaohjelma auttaa muistisairauksien ehkäisyssä.

– Tutkimuksessa oli mukana lievää muistisairautta sairastavia henkilöitä, joiden verenpaineet sekä kolesteroli hoidettiin hyvin. Lisäksi heille annettiin liikuntaohjelma ja ravitsemusohjeita sekä kognitiivisia harjoituksia.

– Näin heidän muistisairautensa eteneminen pystyttiin pysäyttämään, kun taas verrokkiryhmällä, jotka saivat tavanomaista hoitoa ilman erillistä huomio, sairaus eteni.

Anna-Mari Hekkala muistuttaa, että kohonnut verenpaine on salakavala tekijä, joka vaurioittaa pitkällä aikavälillä sydäntä, verisuonia sekä aivoja. Kuva:  Sydänliitto

Kyseisen FINGER-tutkimuksen tulokset julkaistiin tuolloin myös arvostetussa lääketieteen The Lancet -aikakausilehdessä.

– Omien aivojen suojeleminen kohonneelta ”kohinalta” eli paineelta valtimoissa on lähtökohta, että voi hyvin.

Hän muistuttaa myös lääkityksen ja ennen kaikkea elintapojen tärkeydestä, jotta verenpaine ei kohoaisi.

– Länsimaalainen elämäntapa ei asiaa ainakaan auta, sillä ruoassa on paljon piilosuolaa.

– Lisäksi myös liikunnan vähäisyys on iso haaste monilla, ja se taas voi johtaa helposti ylipainoon.

Omien aivojen suojeleminen kohonneelta ”kohinalta” eli paineelta valtimoissa on lähtökohta, että voi hyvin.

Ongelma ylilääkärin mukaan on myös se, että yleensä sitä kohonnutta verenpainetta ei edes tunne, jonka vuoksi asiaan kiinnittää huomiota vasta sitten, kun verenpaine on jo todella paljon koholla.

– Tämän takia kohonnut verenpaine on salakavala tekijä, joka vaurioittaa pitkällä aikavälillä sydäntä, verisuonia sekä aivoja.

Hän kannustaa hankkimaan kotiin verenpaineenmittarin sekä myös käyttämään sitä.

– Ne ovat halpoja ja luotettavia mittareita oman terveyden tarkkailuun.

– Kohonneen verenpaineen toteaminen ja sen hoidon seuraaminen perustuu omiin kotimittauksiin.

Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala kannustaa hankkimaan kotiin verenpaineenmittarin sekä myös käyttämään sitä. Kuva:  Colourbox

Hekkala kertoo, että verrattuna 1970-lukuun kohonnut verenpaine on väestötasolla laskenut, kiitos tuolloisen Pohjois-Karjala-projektin.

Vuosina 1972–1997 toteutetun kansanterveyden edistämishankkeen tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja.

– Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut 2000-luvulla.

– Olen huolissani nykyisestä tilanteesta. Ihmisillä pitäisi olla ymmärrys siitä, kuinka paha asia kohonnut verenpaine on.

Ongelma saattaa olla myös suomalaisten mentaliteetissa.

– Monesti vain seuraillaan ja seuraillaan vuosia ja ajatellaan optimistisesti, että ”kyllä minä saan elintapamuutokset toteutumaan” ja sitten lääkitys aloitetaankin liian myöhään.

Hekkala muistuttaa, että usein myöskään lääkitys ei ole riittävä ja säännölliseksi määrättyä lääkettä ei kuitenkaan oteta säännöllisesti.

– Ihmiset voivat pelätä haittavaikutuksia, ja ajatus vuosia jatkuvasta lääkityksestä saattaa tuntua vastenmieliseltä. Onneksi lääkevaihtoehtoja on paljon, ja se ovat halpoja.

– Lääkitys on pieni vaiva, kun ajattelee, kuinka suuret hyödyt verenpaineen hyvä hoito tuottaa, Hekkala päättää.