Kuolleisuus kasvoi vuonna 2021 Suomessa 1,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Eniten kasvuun vaikutti kuolleisuuden lisääntyminen dementiaan ja Alzheimerin tautiin sekä koronavirustautiin.
Koronavirustautiin menehtyi viime vuonna 952 henkilöä eli vajaat kaksi prosenttia kuolleista. Korona vaikutti lisäksi yli 200 henkilön kuolemaan muuna kuin tilastoon merkittynä peruskuolemansyynä.
Koronarokotteen aiheuttamiin haittavaikutuksiin kuoli kuusi henkilöä. Lisäksi haittavaikutus myötävaikutti 15 henkilön kuolemaan.
Tiedot käyvät Tilastokeskuksen perjantaina julkistamasta vuoden 2021 kuolemansyytilastosta.
Huumekuolemat lisääntyivät
Huumeisiin kuoli viime vuonna 287 henkilöä, mikä on 29 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskuksen mukaan huumekuolemia oli vuonna 2021 enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006 lähtien.
Eniten huumekuolemat lisääntyivät 30–44-vuotiailla. Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä oli viime vuonna 35 vuotta, kun vuonna 2020 se oli 31 vuotta.
Alkoholikuolemien määrä sen sijaan väheni Suomessa viime vuonna. Viinaan kuollaan kuitenkin edelleen selvästi useammin kuin huumeisiin.
Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi Tilastokeskuksen mukaan aikana 1 646 ihmistä, mikä on 70 henkeä vähemmän kuin vuonna 2020.
Verenkiertoelinten sairaudet yleisin
Eniten kuolemia aiheuttivat viime vuonna verenkiertoelinten sairaudet.
Niihin kuoli lähes 19 000 ihmistä, mikä on lähes 300 enemmän kuin vuonna 2020. Tilastokeskuksen mukaan väestön määrään ja vakioituun ikärakenteeseen suhteutettu kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin kuitenkin väheni prosentin edellisvuodesta.
Kasvaimiin menehtyi 13 550 henkeä, mikä vastaa liki joka neljättä kuolemaa. Miehillä eniten kuolemia aiheuttivat keuhkosyöpä ja eturauhasen syöpä, naisilla rintasyöpä ja keuhkosyöpä.
Kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä viime vuonna olivat muistisairaudet. Dementiaan, Alzheimerin tauti mukaan luettuna, kuoli 11 500 suomalaista, mikä on lähes 800 enemmän kuin edeltävänä vuonna.
