Sunnuntai|Torsti tietää
Tällä palstalla Torsti ja hänen tikkaremminsä vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Eikö vastaus tyydytä? Tai onko oma kysymys mielessä? Lähetä postia Torstille: hs.torsti@hs.fi
Terve taas, lukijat, tässä Torsti.
Edellisellä palstalla pohdittiin sähkön säästämistä kantamalla jäätynyttä vettä ulkoa jääkaappiin. Useampi lukija huomautti, ettei tempussa ole ainakaan sähkölämmitteisessä talossa juuri järkeä, koska kylmentäessään sisuksiaan jääkaappi samalla lämmittää ympäristöään lämpöpumpun tavoin. Niinpä iso osa jääkaapissa mahdollisesti säästyneestä sähköstä näkyy lämmityslaskussa kasvuna.
Kyseisessä vastauksessa oli myös epätarkka muotoilu: verrattaessa säästynyttä sähkön kulutusta hiusten föönaukseen puhuttiin siis päivittäisestä föönaamisesta, ei yksittäisestä kuivauskerrasta. Eli yhden kilowattitunnin verran sähköä saisi kulutettua föönaamalla hiuksiaan viitisen minuuttia joka päivä seitsemän päivän ajan.
Ja sitten uusiin kysymyksiin.
Lukiessani lehdestä erilaisista rikoksista ja niiden tuomioista lähes poikkeuksetta tuomittu valittaa saamastaan tuomiosta hovioikeuteen.
Tunteeko oikeushistoria yhtään tapausta, jossa syytetty olisi todennut alemmassa oikeusasteessa olevansa syyllinen tekemäänsä tekoon, katuvansa sitä syvästi ja pitävänsä saamaansa tuomiota täysin oikeudenmukaisena? Vai alkaako tuomion jälkeen heti päässä raksuttaa valitus ylempään oikeusasteeseen? Jospa sitä sittenkin pääsisi helpommalla?
- Leivätön pöytä
Toisin kuin mediasta ehkä voisi luulla, tyydytään selvään enemmistöön käräjäoikeuden tuomioista ilman valituksia.
Tilastokeskuksen kokoamien oikeustilastojen mukaan käräjäoikeuksissa vuosina 2017–2021 käsitellyistä rikosjutuista 91,9 prosenttia johti langettavaan tuomioon.
Toisaalta käräjäoikeuden antamista tuomioista valitettiin vain 8,3 prosentista. On siis selvää, että valtaosassa tapauksista tuomion saaneet tyytyvät tuomioonsa.
Tuomitut ovat toki herkimpiä valittamaan. Valituksista hieman yli puolet, 51,8 prosenttia on tilastoitu tuomittujen tekemiksi. Syyttäjän tekemiksi valituksista on tilastoitu 7,3 prosenttia, jonkun muun tekemiksi 2,9 prosenttia ja useamman tahon 12,6 prosenttia. 25,4 prosentissa tapauksia valituksen tekijää ei ole tilastoitu.
Siitä, miten hovioikeuden tuomiosta valitetaan korkeimpaan oikeuteen ei valitettavasti koota tilastoa.
Entä kannattaako valittaminen? Oikeustilaston mukaan tapauksissa, joissa syytetty on valittanut, syyte hylättiin 5,2 prosentissa tapauksissa ja rangaistus lieveni hovioikeudessa 25,1 prosentissa tapauksia.
Toisaalta 1,6 prosenttia syytettyjen tekemistä valituksista johtivat rangaistuksen koventumiseen.
Punaviinin tanniini aiheuttaa minulle ikävän päänsäryn, enkä siksi ole sitä vuosikausiin nauttinut. Ystäväni vakuutti, ettei päänsärkyä tule, jos nautin viinin kolajuomaan sekoitettuna. Epäuskoisena, mutta uteliaana sekoitusta siis kokeilin, ja näin todella on. Mutta mistä ilmiö johtuu ja kuinka paljon kolaa tarvitaan?
– Juhlien hymynaihe
Punaviinin tanniinien poistamiseen tarvittaisiin proteiineja, jotka saostaisivat tanniinit pois juomasta, kertoo tikkaremmin ruokakemisti. Kolajuomassa ei tällaisia proteiineja kuitenkaan ole.
Luultavimmin ilmiö perustuukin aistimusten tasapainottumiseen. Kolajuoman makeus ja hapokkuus vaimentavat punaviinin tanniinien suuta kuivattavaa ominaisuutta eli kemistien termein astringoivuutta. Sekoitus siis tuntuu suussa lempeämmältä.
Pelkästä lumevaikutuksesta ei silti välttämättä ole kyse päänsärynkään kohdalla. Sekoittamalla puolet ja puolet kolaa ja punaviiniä tippuu jokaisen lasillisen tanniinien ja alkoholin määrä puoleen. Ehkäpä sekoitteita juodessa punaviiniä ei tule juotua yhtä paljoa tai ainakaan yhtä nopeasti, mikä voisi hyvin vähentää seuraavan aamun päänsärkyä.
Nykyään voi kaupasta ostaa joulukuusen ruukussa juurineen. Onko Suomessa laitonta käydä salaa istuttamassa tämmöinen kuusi jonkun muun metsään nuutinpäivän jälkeen, kun ei se ihan tavallinen jokamiehenoikeuskaan taida olla?
– JC, Helsinki
Kuten epäilitkin, puiden istuttamiseen tarvitsee lähtökohtaisesti maanomistajan luvan. Kovin raskaasta rikoksesta ei tavallisen kuusen kohdalla kuitenkaan olisi kysymys, vaan toimenpidettä voisi verrata roskaamiseen. Luvattomuudesta huolimatta tempusta saattaisi siis selvitä varoituksella, vaikka kiinni jäisikin.
Ilman lupia istutettu kuusi ei nauttisi lain suojaa. Käytännössä se muuttuisi siis maanomistajan omaisuudeksi. Eli jos ajattelit säilöä ruukkukuustasi naapurin metsässä ensi jouluun ja hakea sen takaisin ruukkuun ja olohuoneeseen ensi jouluna syyllistyisit luvattomuuksiin niin puun istuttaessasi kuin sen hakiessasi.
Kannattaa myös katsoa tarkkaan ruukkukuusen laji ja kunto. Jos kotoisen kuusen sijasta vieraaseen metsään istuttaisi epähuomiossa haitallisen vieraslajin tai sairaan puun, josta tauti tai tuhoeliö leviäisi ympäröivään metsään, kyseessä voisi olla vahingonteko. Tällöin puhuttaisiin mahdollisesti jo korvausvastuusta.
Torsti ei siis suosittele luvattomia istutuksia, niin velmulta kuin idea monella tapaa tuntuisi.
Torsti Facebookissa: www.facebook.com/torstintikkaremmi
