Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Mika Aaltolan Turkin vierailusta julkistamat johtopäätökset närkästyttävät ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomiojaa (sd).
Aaltoja ja UPI:n tutkija Henri Vanhanen olivat vastikään Turkin Ankarassa selvittelemässä turkkilaisten mielipiteitä ja näkökantoja Suomen Nato-jäsenyyteen.
Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, mutta Turkin johto on vihjannut, että se kelpuuttaisi Suomen Naton jäseneksi, mutta ei Ruotsia.
Kuuma peruna
Suomessa on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon ennen Ruotsia, jos tähän aukenee mahdollisuus.
Asiaan liittyen ulkoasianvaliokunta ja eduskuntapuolueet pohtivat parhaillaan, pitäisikö Nato-laki hyväksyä jo tällä vaalikaudella, vai odotetaanko kaikkien Nato-maiden ratifiointeja ja jätetään lain hyväksyminen seuraavalle eduskunnalle.
Jos eduskunta hyväksyisi Nato-lain tällä kaudella, sen jälkeen Suomen olisi käytännössä vaikea enää jäädä odottamaan Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jos Turkki ei sitä samaan aikaan hyväksyisi.
Joidenkin asiantuntijoiden mielestä tällainen toiminta voisi vaikeuttaa Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemistä, koska se antaisi Turkille valttikortin kiristää Ruotsia lisää.
Suomen virallinen linja on toistaiseksi ollut se, että Natoon mennään samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
Osa päättäjistä on kuitenkin sitä mieltä, että eduskunnan pitäisi käsitellä Nato-laki jo tällä hallituskaudella, jotta Suomi olisi Naton turvatakuiden piirissä mahdollisimman pian eli heti Turkin ja Unkarin ratifiointien jälkeen – riippumatta siitä, mikä on Ruotsin jäsenyystie.
Puolueista ainakin kokoomus kannattaa Nato-lain hyväksymistä jo tällä kaudella, kun taas vasemmistoliitto pitää parempana, että seuraava eduskunta ratifioisi lain sen jälkeen, kun Turkin ja Unkarin ratifioinnit on saatu.
Liittymiset eriytettävä
Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Suomen pitäisi päättää Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten eriyttämisestä ja viestittää siitä Turkille. Arkistokuva. Roni Rekomaa
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolalla on Turkin matkan tuliaisinaan selvä kanta asiaan.
Aaltolan mukaan Turkissa ei nähdä Suomen jäsenyyden kanssa ongelmia, mutta Ruotsin kanssa on haastavampaa.
Aaltola kehottaakin Twitterissä päättäjiä harkitsemaan Suomen Natoon liittymisen eriyttämistä Ruotsista ja tekemään Suomen oman ratifiointipäätöksen mahdollisimman pian.
Aaltolan mukaan Suomen pitäisi myös olla itse aktiivinen asiassa eli päättää Nato-hakemusten eriyttämisestä ja viestittää siitä Turkille.
UPIn johtaja kehottaa päättäjiä myös toimimaan viime kevään Nato-päätöksen hengessä eli käytännössä viemään Nato-jäsenyysasia päätökseen vielä tällä eduskuntakaudella.
Aaltolan näkemyksen mukaan Nato-kysymyksessä voi nyt käydä niin, että Ruotsin kanssa samanaikaisuus muuttuukin peräjälkeisyydeksi.
Älkää politikoiko
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Tuomioja sanoo olevansa kyllästynyt ulkopolitiikan tutkijoihin – kuten Aaltolaan – jotka yrittävät ajaa poliittista agendaa.
Konkaripoliitikon mukaan tutkijoiden ”pitäisi pysyä lestissään eikä politikoida”.
–Jokainen saa tietysti esittää mielipiteitään, mutta tutkijoilta ja tutkimusinstituutiolta odottaisin toisenlaista otetta. Heistä on tullut mielipideautomaatteja, jotka uskovat saavansa parempaa tietoa kuin valtionjohto, Tuomioja sanoo.
Aaltola tosin kyllä myöntää tviitti-ketjussaan, että ”vain virallisilla neuvottelijoilla on kokonaisuus ja vastuu hallussaan”.
Tuomioja kehottaa kuitenkin UPI:n tutkijoita pohtimaan rooliaan.
–Heidän pitäisi mennä peilin eteen ja pohtia, haluavatko he olla poliitikkoja vai tutkijoita.
Iltalehti ei tavoittanut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolaa keskiviikkoiltana kommentoimaan Tuomiojan esittämään kritiikkiä.
Tuomiojan näkemyksistä uutisoi ensimmäisenä YLE.
